Tarja Filatov: Nyt leikataan köyhistä köyhimmiltä

Hallituksen leikkaukset ovat lisänneet toimeentulotuen tarvetta. Tämä ei ole yllätys. THL on arvioinut, että ensisijaisten etuuksien mm. työttömyysturvan, asumistuen ja muiden etuuksien leikkaukset siirtäisivät noin 100 000 ihmistä toimeentulotuen piiriin.

Hallitus on leikkaustoimena päättänyt 70 miljoonaan säästöstä toimeentulotukeen. Leikkaus kohdistuu köyhistä köyhimpiin. Hallitus on lisäksi päättänyt leikata 100 miljoonaa sosiaalihuollosta. Niistä toimista, jotka voisivat auttaa toimeentulotukiasiakkaita eteenpäin elämässään.

Työryhmä on etsinyt keinoja, joilla säästö toteutuisi. Ryhmä esittää muun muassa, että toimeentulotuesta poistetaan ns. suojaosa. Nyt toimeentulotukea saava henkilö on voinut ansaita 150 euroa kuussa ilman, että ansio leikkaa toimeentulotukea. Alle 18-vuotiaan lapsen kesätuloja ei leikattaisi eikä vähäisiä lahjoja, mutta miten kävi vaikkapa jo 18 täyttäneen nuoren ylioppilaslahjalle? Se ilmeisesti voitaisiin kokonaan leikata kotitalouden toimeentulotuesta pois. 

Toimeentulotuesta voitaisiin leikata jopa puolet, jos henkilö ei hakeudu kokoaikatyöhön hakijaksi tai täytä ehtoja, jotka vaaditaan ensisijaisen etuuden saamiseksi. Nykyisellään etuutta on mahdollista leikata, mutta ei näin paljon.

Hallituksella on tiukka linja painostaa ihmisiä kokoaikatyöhön. Logiikka näkyy jo tehdyissä työttömyysturvan leikkauksissa. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, jos ihminen on terve ja jos hänellä on mahdollisuus tehdä kokoaikatyötä. Ei ole perusteltua, että yksilö voi vapaaehtoisesti keventää työkuormaansa verorahoin maksettavan toimeentulotuen piikkiin. Mutta monen kohdalla yhtälö ei ole näin yksinkertainen. Vapaaehtoisen osa-aikatyön syitä on monia. 

Suomessa on OECD:n tutkimusten mukaan poikkeuksellisen paljon ihmisiä, joilla terveys rajoittaa työn saamista. Jos kokoaikatyöhön hakeutuminen on jatkossa edellytys täyden toimeentulotuen saamiselle, saatetaan joutua maksamaan isommat kustannukset terveydenhuollon puolella.

Sekin tavoite, että ihmiset olisivat ensisijaisten etuuksien piirissä eikä viimesijaisen toimeentulotuen varassa, on kannatettava. Tiukempi velvoittavuus on hyväksyttävää, jos rinnalla on palvelua, jolla autetaan eteenpäin. Mutta palvelu maksaa. Nyt jälleen rakennetaan ”kannustavaa mekanismia” pelkillä leikkauksilla. Kannatettava tavoite muuttuu tuhoisaksi toteutukseksi.

Hallitus on päättänyt, että sosiaalipalveluihin suunnataan 100 miljoonan euron säästö. Juuri näitä palveluita tarvittaisiin lisää, jotta tukiriippuvuudesta päästäisiin työhön.

Esitys on työryhmän esitys, mutta hallitus on asettanut ryhmälle säästöraamin. 

Sosiaaliturvakomitean keskusteluissa suurimmaksi puutteeksi järjestelmässämme on hyvin laajasti nähty tarvittavien palvelujen puute olipa kyse pitkään työmarkkinatuella olleista ihmisistä tai toimeentulotuella olevista ihmisistä. 

Vanhassa laulussa Menee huonosti lauletaan, että ensin täällä tehdään sairaita ja sitten sairaala. Säästötoimet ovat lisänneet toimeentulotukiasiakkuuksia ja ratkaisuna leikataan toimeentulotukea. Nyt ei rakenneta sairaalaa, vaan lisätään epävarmuutta, pahaa oloa ja köyhyyttä.