Hyvinvointialueet saavat lisäbudjetissa merkittävän lisäsumman mm. hoitojonojen purkuun. Raha on tervetullutta monesta syystä. Hintojen nousu näkyy tavallisen ihmisen kukkarossa, mutta myös hyvinvointialueilla.
Kustannukset ovat nousseet poikkeuksellisen paljon. Hämeessä yksityisten palvelutuottajien hintojen korotusvaatimukset olivat 14-22 prosenttia. Onneksi neuvottelut eivät ihan näin suuriin korotuksiin päätyneet. Julkisen puolen palkankorotuksiin raha on tarpeen. Energia ja ruokakulut ovat nousseet jne.
Hoitojonot taas ovat koronan vuoksi pahentuneet. Jos niitä ei pureta inhimillinen kärsimys kasvaa ja tulevaisuuden kustannukset kasvavat.
Kustannusten nousua vasten tuntuu uskomattomalta, että kokoomus esittää vaaliohjelmassaan yli miljardin euron leikkausta hyvinvointialueiden rahoitukseen.
Suomi ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Paineet mielenterveyspalveluiden lisäämiseen ja parantamiseen ovat suuret. Panostuksilla on pitkällä aikavälillä saavutettavissa suuria inhimillisiä hyötyjä ja taloudellisia säästöjä.Miljardin säästöt ovat mahdollisia, mutta eivät vielä ensi vaalikaudella.
Rahoituksesta 150 miljoonan euroa on vapaasti alueilla käytettävissä esim. hoitojonojen purkuun. Jos jonoja saadaan purettua nopeammin, säästämme tulevissa kustannuksissa. Tämä raha ei ole varsinaisesti uutta lisärahaa, mutta sillä ennakoidaan kuntien tilinpäätöksissä tulevaa lisäpottia ennakkoon.
Aitoa lisärahaa on 350 milj. euron valtionosuus hyvinvointialueiden toiminnan vakiinnuttamiseen. Rahan käyttökriteerit ovat valmistelussa, mutta arvio on, että rahat tulisi maaliskuussa. Sen tavoitteena on tukea muutoksen toteuttamista ja vauhdittaa uudistuksella tavoiteltujen hyötyjen aikaansaamista.
Alueille on myönnetty EU:n elpymisrahastosta 254,8 miljoonaa euroa vuosille 2023-2025 ja lisäksi jo 2022 myönnetyt 34,4 miljoonaa euroa kuntoutus- ja palveluvajeen korjaamiseen.
Tällä hankerahoituksella alueet ovat purkamassa hoitojonoja ja toteuttamassa toimia, joilla parannetaan palveluiden saatavuutta. Lisäksi tavoitellaan mm. digitaalisten vastaanottojen käyttöönottoa ja mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden asukkaiden ja mielenterveyskuntoutujien palveluiden parantamista.
Osa lehdistöstä on epäillyt, käytetäänkö rahat alueilla viisaasti. Voi sanoa, että kyllä käytetään. Ihmisten hyväksi. Suomalaiset ansaitsevat nykyistä paremmat sosiaali- ja terveyspalvelut.