Lämpimästi onnea Miinan syntymäpäivänä!
Jokioisten kappeliseurakunnassa Sillanpään torpassa kesäkuun neljäntenä armon vuonna 1866 syntyi tyttövauva. Tyttö sai nimekseen Vilhelmiina. Ajat olivat kovat: nälkävuodet ahdistivat ja toimeentulo oli tiukalla.
18-vuotiaana Vilhelmiina kävi kirkkoherranvirastossa, koska halusi paperiinsa nimen, jonka itse osaa lausua.
Niinpä Vilhelmiina Riktigistä tuli isänsä torpan nimen mukaan meidän kaikkien paremmin tuntema Miina Sillanpää.
Kiertokoulusta 18 vuoden oppivelvollisuuteen
Lapsena Vilhelmiina pääsi pariksi vuodeksi kiertokouluun. Peruskoulusta ei kukaan edes vielä haaveillut. Siinäpä ne elämän eväät olivat.
Nyt rakennetaan oppivelvollisuutta, jossa jokaisella lapsella on oikeus ja velvollisuus opiskella 18 ikävuoteen asti. Näin turvataan toisen asteen koulutus.
Uudistus tekee toisen asteen opinnoista maksuttoman ja vahvistetaan kuntien ja oppilaitosten vastuuta siitä, että jokainen nuori saatetaan hänelle sopivien opintojen pariin.
Tällä turvataan parempaa työllisyyttä, niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.
Puuvillatehtaan koulusta jatkuvaan oppimiseen
Vilhelmiina meni 12-vuotiaana Forssan puuvillatehtaaseen työhön. Teki 12 tuntisia työpäiviä, töitä tehtiin myös yöllä. Työ raskasta aikuiselle, saati lapselle.
Työsuhde-etuna Vilhelmiina sai käydä tehtaan koulua. Vanhemmat oppilaat opettivat nuorempiaan, opettajia oli vain yksi.
Nyt rakennetaan jatkuvan oppimisen mallia, jolla turvataan ihmisten osaaminen muuttuvilla työmarkkinoilla. Työnantajilla on oma vastuunsa työntekijöiden koulutuksesta ja yhteiskunnalla oma vastuunsa jatkuvan oppimisen turvaamisesta. Koska työ muuttuu, osaamisen on kehityttävä.
Maakuntamatkojen edelläkävijä Miina
Ministeriksi päästyään Miina aloitti laajat maakuntamatkat tutustuen paikan päällä sosiaalisiin epäkohtiin lastenkodeissa, mielisairaaloissa, kouluissa ja kunnalliskodeissa.
Hän totesi, että vanhukset asuivat kylmissä ja vetoisissa kunnalliskodeissa, ravinto oli laitoksissa ala-arvoista, lastenkotien lapset kärsivät liian kovasta kurista ja heillä teetettiin liikaa töitä. Kaiken kaikkiaan laitosten työntekijät olivat heikosti koulutettuja ja matalapalkkaisia.
Miinan ajoista Suomi on ottanut monta askelta oikeudenmukaisempaan ja sosiaalisesti yhdenvertaisempaan suuntaan. Työntekijät ovat koulutetumpia, palveluiden tasoa säädellään lailla, mutta ikävä kyllä yhä palveluiden saatavuudessa ja laadussa on parannettavaa. Ja korona on vaikeuttanut montaa asiaa entisestään.
Maan hallitus on onneksi ymmärtänyt, että koronan jälkien hoitaminen ei ole pelkkää talous- ja työllisyyspolitiikkaa, vaan sosiaalipolitiikalla ja ihmisten hyvinvointiin liittyvillä asioilla on suuri merkitys, jotta päästään kestävään kasvuun.
Laman kolme aaltoa
Yleensä laman jälkeen käy niin, että ensin nousee talous, perässä paranee työllisyys, mutta sosiaalisen laman pitkä varjo vaikuttaa vielä pitkään.
Koronan jäljiltä Suomi tulee olemaan velkaantunut ja työllisyysasteemme alhaisempi kuin hyvinvointivaltion palvelujen rahoitus edellyttää. Siksi työllisyydellä on suuri merkitys hyvinvoinnillemme.
Vaikea tilanne saattaa johtaa eturyhmien väliseen kamppailuun voimavarojen jakamisesta. Itse asiassa jo nyt näkyy, että kaikkein kovimmin huutavilla ei välttämättä ole suurin hätä.
Siksi on tärkeää, että haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien palvelujen ja tulonsiirtojen kehittäminen nähdään investointina tulevaisuuteen eikä pelkkänä budjetin kulueränä.
Nyt eduskunnassa käsitellään parhaillaan lisätalousarviota ja siinä suunnataan yhteensä 111 miljoonan euron kokonaisuutta lapsille ja nuorille koronasta aiheutuneiden haitallisten vaikutusten lieventämiseksi.
Tällä panostuksella halutaan ehkäistä lasten ja nuorten eriarvoistumista. Koronan aikana on panostettu kuntien palveluihin. Niillä on suuri merkitys turvallisen lapsuuden rakentamisessa.
Lisäresurssia suunnataan esi- ja perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen, lukiokoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön sekä ammatilliseen koulutukseen.
Lisäksi korkeakoulut saavat lisärahaa.. Rahoituksella pyritään tasoittamaan koronavirustilanteesta johtuvia vaikutuksia, kuten oppimisvajeen kasvua sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymistä.
Lapsuudesta ei tule uusintaa. Se on suora lähetys.
Lapsilla ei ole varaa odottaa parempia suhdanteita tai kansantalouden parempaa kasvua. Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus harrastaa, käydä turvallista ja hyvää koulua, saada apua sairastuessaan.
Liian usein huolehditaan siitä, tuleeko koulun jumppasalin parkettiin naarmu, jos lasten harrastusryhmät käyttävät sitä kouluajan ulkopuolella. Isompi huoli on oltava siitä, millaisen haavan yksinäiset iltapäivät jättävät lapsen sieluun.
Yksikin harrastus auttaa nuorta, rakentaa osallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Järjestöjen toimintaa on tuettava ja lapsille ja nuorille turvattava mahdollisuus harrastaa vanhempien lompakon paksuudesta riippumatta ja hallitus on laittanut liikkeelle harrastustakuun.
Lapsen turvallinen arki ennaltaehkäisee ongelmia
Yhdistämällä koulupäivään kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä. Yhdistämällä aamu-ja iltapäivätoimintaa joustavasti koulupäivän yhteyteen saadaan enemmän kuin erillisistä toiminnoista.
Samalla autetaan pikkulasten vanhempien arkea. Ei ole järkevää, että lapset ovat iltapäivät yksin ja illalla vanhempien kanssa yhdessä vietettävä aika kutistuu harrastusten vuoksi. Organisoimalla päivän toimintoja fiksummin, rakennetaan parempaa arkea.
Hyvän arjen rakennuspalikoilla ehkäistään ongelmien syntyä. Mutta kaikkien kohdalla tämä ei riitä. Siksi tarvitaan panostusta korjaaviin toimiin.
Korona kiusaa monen mieltä
Korona on vaikuttanut ihmisten henkiseen hyvinvointiin. Alussa etätyö ja opiskelu tuntui monesta mukavalta, mutta tilanteen jatkuessa alkavat ongelmat kasautua. mielenterveyspalvelut ja päihdepalvelut ovat kuormittuneet.
Lisätalousarviossa suunnataankin päihdepalveluiden saatavuuden parantamiseen ja mielenterveyspalveluiden parantamiseen nelisenkymmentä miljoonaa euroa.
Lisäksi suunnataan 45 miljoonaa euroa hoitovelan selättämiseen ja nopemman hoitoon pääsyn turvaamiseen.
Pelastetaan jokainen lapsi elämälle
Pelastamalla äiti pelastetaan lapsi. Jokainen lapsi on pelastettava elämälle”, Miina sanoi aikanaan ensikotien toiminta-ajatuksesta. Hän taisteli sen ajan häpeää vastaan. Aviottomaan lapseen liittyvää häpeää vastaan. Rohkea nainen.
Rohkeaa on Ensi- ja turvakotiliiton toiminta. Yhdistykset ja liiton toimisto tekee yhä sitä työtä, jolla haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden ja lasten asemaa helpotetaan. Kuulee heidän ääntään, jotka eivät nouse barrikadeille vaatimaan itselleen palveluja.
Miina Sillanpään oli ihmisoikeustaistelija. Hän oli ihminen, joka tarmokkaalla toiminnallaan muutti yhteiskuntaa tasa-arvoisemmaksi. ”Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen.”
"Elävä elämä vaatii osansa, se ei voi eikä saa pysähtyä", Miinan sanoin, pysähtyä ei saa, vaan on rakennettava uutta ja kohdattava nykypäivän haasteet, jotta "jokainen lapsi voidaan pelastaa elämälle".
Tässä on varmasti yhä meidän kaikkien yhteinen tavoite.
Tarja Filatovin puhe Miina Sillanpään syntymäpäivätilaisuudessa Hakaniemessä Soihtu-muistomerkillä 4.6. 2021.