Miina Sillanpää oli ihmisoikeustaistelija. Hän oli ihminen, joka toiminnallaan muutti yhteiskuntaa tasa-arvoisemmaksi.
Paremmaksi erityisesti lapsille ja tytöille ja äideille.
Hyvää syntymäpäivää Miina Sillanpää! Ja hyvää kansalaisvaikuttamisen päivää!
”Jokainen lapsi on pelastettava elämälle” sanoi Miina. Näin meidän pitäisi ajatella myös tänä päivänä.
Eikä kyse ole vain hengissä säilymisestä, vaan lapsiperheköyhyyden vähentämisestä, laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, tasokkaasta koulutuksesta ja jokaisen lapsen mahdollisuudesta harrastaa.
Kyse on turvallisuudesta ja hyvän kasvuympäristön tarjoamisesta. Se on meidän aikuisten vastuulla. Ja politiikan vastuulla niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin valtion tasolla.
Lapsuudesta ei tule uusintaa. Se on suora lähetys. Lapsilla ei ole varaa odottaa parempia suhdanteita tai kansantalouden parempaa kasvua. Siksi lapsiin investoimista ei saa laiminlyödä.
Miina oli kansalaisjärjestöihminen joka solullaan. Hän ymmärsi, että investoinnit ihmiseen on välttämättömiä ja, että siihen tarvitaan vapaaehtoistyötä, kansalaisjärjestöjä ja julkista valtaa.
Myös yksityistä tukea.
Yhdistykset tekevät yhä sitä työtä, jolla haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden ja lasten asemaa helpotetaan.
Nyt mittavat leikkaukset uhkaavat järjestötyön ja vapaaehtoistyön jatkuvuutta. Ne uhkaavat romuttaa yhdellä iskulla järjestöjen työn.
On lyhytnäköistä unohtaa, miten tärkeää järjestöjen työ on ollut ja on yhä suomalaisen hyvinvoinnin ja vakauden kannalta. Järjestöjen tekemä työ tulee näkyväksi erityisesti silloin, kun se jää tekemättä.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen työ ehkäisee ongelmien syntymistä, edistää terveyttä, tarjoaa vertaistukea, lisää yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa ihmisten osallisuutta jne.
Ilman järjestöjen tukea ongelmat vaikeutuvat, ja julkisten palvelujen kuormitus kasvaa. Pitkällä aikavälillä tämä tulee kalliiksi sekä taloudellisesti että inhimillisesti.
Tänä päivänä järjestöjen työtä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on sijoitus tulevaisuuteen.
Järjestöt tuottavat palveluita sellaisille erityisryhmille, joille ei ole julkisella sektorilla tarjolla heidän tarvitsemiaan palveluita.
Järjestöjen rahoituksen mittava leikkaaminen ei tuo todellisia säästöjä, vaan heikentää kansalaisyhteiskuntaa.
Järjestöjen haasteena on, että ne pyrkivät tekemään pitkäjänteistä työtä lyhytaikaisella rahoituksella.
Järjestöjen rahoituksesta leikkaaminen heikentää vapaaehtoistyötä. Järjestöt tarvitsevat riittävän perusrahoituksen vapaaehtoisten kouluttamiseen ja työn organisointiin.
Emme voi pitää vapaaehtoistyötä itsestäänselvyytenä. Se ansaitsee julkisen tuen.
On tärkeää kuulla heidän ääntään, jotka eivät nouse barrikadeille vaatimaan itselleen palveluja.
Miinan sanoin ”Elävä elämä vaatii osansa, se ei voi eikä saa pysähtyä", vaan on rakennettava uutta ja kohdattava nykypäivän haasteet, jotta jokainen lapsi voidaan pelastaa elämälle. Tässä meille ohjenuoraa myös nykypäivänä.
(Teksti on puheenvuoroni Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi järjestetyssä lipunnostotilaisuudessa 1.10.2024 Pikkuparlamentin edustalla.)