Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus valmistelee perustason sosiaaliturvaetuuksien yhdistämistä uudeksi yleistueksi. Perusturvan selkeyttämistä on kannatettu yli puoluerajojen: myös parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea esitti samankaltaista ajatusta välimietinnössään keväällä 2023.
Ensi askeleena hallitus on poistanut etuuksien välisiä tasoeroja pienimmän nimittäjän mukaan, esimerkiksi poistamalla työttömyysturvan lapsikorotukset ja alentamalla kuntoutusrahaa. Hallitus irtaantui siten sosiaaliturvakomitean reunaehdosta, joka edellytti, että perusturvaa ei uudistuksessa heikennetä.
Seuraavassa vaiheessa suunnitellaan työttömän peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistämistä. Iso kysymys liittyy näiden etuuksien kestoon.
Vielä 1990-luvun alussa ne, jotka eivät olleet ansioturvan piirissä, saivat kestoltaan rajoittamatonta peruspäivärahaa. Esko Ahon (kesk.) hallitus halusi perustaa uuden, tiukemmin palveluihin sidotun ja tarveharkintaisen tuen erityisesti työmarkkinoille ensi kertaa tuleville työttömille. Näin sai alkunsa työmarkkinatuki. Tavoitteena oli rajoittaa peruspäivärahan kesto samaksi kuin ansioturvassa, ja työmarkkinatukea puolestaan piti maksaa enintään 300 päivältä, jonka jälkeen työtön jäisi toimeentulotuen varaan.
Jälkimmäinen aikarajaus ei kuitenkaan mennyt läpi perustuslakivaliokunnassa. Näin työmarkkinatuesta tuli kestoltaan rajoittamaton, vaikeasti työllistettävien ja usein myös terveydellisistä ongelmista kärsivien työttömien etuus.
Mitä tapahtuu, kun nämä etuudet yhdistetään yleistueksi? Sosiaaliturvaa on nyt uudistettu julkisen talouden ehdoilla, ja on mahdollista, että myös työttömyysetuuksien yhdistäminen yritetään toteuttaa niiden kestoa rajaamalla.
Tämän vuoden alussa Suomessa oli yli 100 000 ihmistä, jotka olivat saaneet työmarkkinatukea yli 300 päivän ajan. Tästä joukosta neljä viidestä oli saanut tukea yli 500 päivää. Tuen keston rajaaminen voisi pudottaa heidät kaikki pelkälle toimeentulotuelle. Toimeentulotukeen myös suunnitellaan paraikaa erillistä 70 miljoonan euron säästöä. Köyhyys- ja kannustinloukkujen syvenemisen riski olisi todellinen.
Sosiaaliturvauudistus täytyy toteuttaa vaiheittain.
Toimeentulotuelle sysääminen ei kannusta niitä, joilla ei ole välittömiä työllistymisen edellytyksiä ja jotka tarvitsisivat esimerkiksi terveydenhuollon palveluita tai kuntoutusta. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, ja sellaisena se on syytä säilyttää.
Sosiaaliturvauudistus täytyy toteuttaa vaiheittain. Keskeisiä kysymyksiä pohditaan nyt samanaikaisesti useassa työryhmässä sekä erikseen sosiaaliturvakomiteassa. Pistemäisen uudistamisen vaarana on kokonaiskuvan hämärtyminen.
Orpon hallitus ehtii ottaa vasta ensimmäiset askeleet yleistuen kehittämisessä, ja suuri osa työstä jää tuleville hallituksille. Jos yleistuen perustukset valettaisiin laajemmassa yhteisymmärryksessä, niiden päälle olisi helpompi rakentaa. Muuten riskinä on yhä voimakkaampi heiluriliike, jossa hallitukset peruvat edeltäjiensä saavutuksia.
(Kirjoitimme yllä olevan kirjoituksen Sampo Varjosen kanssa Helsingin Sanomiin (30.9.2024) sosiaaliturvauudistuksesta.)