Tarja Filatov: Työllisyys ja maahanmuutto

Viime aikoina on synnytetty kuvaa, että kasvanut työttömyys olisi maahanmuuttajien syytä. Tämä on osittain totta, koska ulkomaalaiset eivät ole immuuneja talouden suhdanteille. Päinvastoin. He työskentelevät suhdanneherkillä aloilla. Laskut ja nousut vaikuttavat heihin keskimääräistä voimakkaammin. 

Työttömyyden kasvun alkuvaiheessa maahanmuuttajien työttömyys kasvoi kantaväestöä nopeammin. Kesäkuussa tilanne muuttui. Keha-keskuksen mukaan kesäkuusta saakka suomalaisten työttömyys on kasvanut nopeammin kuin ulkomaalaisten. Joulukuussa suomalaisten työttömyys kasvoi 10 prosenttia edelliseen joulukuuhun verrattuna, mutta ulkomaalaisten enää 5,2 prosenttia.

Katsotaanpa muita tilastoja. 

Vuosi sitten työttömiä maahanmuuttajia oli työllisyyskatsauksen mukaan 49.652. Nyt työttömänä on 52.250 maahanmuuttajaa. Määrä on kasvanut vuodessa 2598 hengellä. Samaan aikaan on tullut työttömiä lisää 20.600 henkeä. Kyllä tämä kurjuus kantasuomalaisiakin koskettaa.

Ulkomaalaisista työttömistä suurin joukko on ymmärrettävästi ukrainalaiset. Heitä on lukumäärällisesti 7 437, joka vastaa 14,2 % kaikista ulkomaalaisista työttömistä työnhakijoista. 

Seuraavaksi yleisimmät lähtömaat ovat Viro 5 374 työtöntä työnhakijaa ja Venäjä 4 320 työtöntä työnhakijaa. Irakilaisia työttömänä oli joulukuussa 2 931, afganistanilaisia 1 794 ja syyrialaisia 1 455.  

Silti julkisuudessa synnytetään liian usein kuvaa, että ulkomaalaisten työttömyys olisi erityisesti muslimitaustaisen maahanmuuttajien syytä.

Hallitus sanoo mielellään, että vaikka työttömyys on noussut, niin työllisyys ei ole heikentynyt samalla tavoin. Tämä on totta, mutta ei poista työttömäksi joutuneiden ihmisten ahdinkoa.

Kohtuutonta on, että kun syytetään työttömyyden noususta ulkomaalaisia unohdetaan kertoa, että 2020-luvun työllisyyden nousu on johtunut pääosin ulkomaalaisten ansiosta.

Maahanmuutto näkyy työttömyystilastoissa siksi, että moni maahanmuuttaja on nyt siirtynyt osaksi työvoimaa. 

Sama koskee erityisesti 55–64-vuotiaita suomalaisia. Eläkeputken poistuminen ja kiristykset työnhakuvelvoitteessa ovat ohjanneet ikääntyneitä työikäisiä osaksi työvoimaa. Tällä kokonaisuudella on merkitystä työttömyyden kasvussa. 

Eläköitymisiän nousu on positiivinen tulos eläkepolitiikassa. Ikääntyneiden työllisyysaste on parantunut. Samaan aikaan kuitenkin työttömäksi joutuneiden ikääntyneiden työllistyminen ei juurikaan ole helpottanut. Ikärasismi kukkii yhä. 

Ikääntyneillä yli 55 vuotta täyttäneillä on erityinen oikeus palkkatukeen työllistymisen edistämiseksi. Palkkatuki on työnantajalle maksettava tuki, jolla korvataan osaa palkkauskustannuksista. 

Uusi laki, joka mahdollistaa määräaikaisen työsuhteen solmimisen ilman perusteita tullee johtamaan siihen, että työsuhteet solmitaan vain tuen ajaksi eikä pysyväksi.  

Maahanmuuttajien työllisyyttä tulee vaikeuttamaan kotouttamiseen suunnatut säästöt. Se, että maahanmuuttajalla on itsellään enemmän vastuuta kotoutumisestaan, on periaatteessa hyvä asia. Mutta jos samalla leikataan kotouttamiseen suunnattuja resursseja, jotka vähentävät  mm. kielikoulutusta, herää kysymys, kuinka maahanmuuttajat sitä vastuutaan pystyvät kantamaan.

Tarja Filatov: Työelämästä on tehtävä reilumpaa

Päivän Hesarissa on ansiokas kirjoitus siitä, miten firmat käyttävät hyväkseen ulkomaista työvoimaa. Omistajilla on kaksi siivousalan firmaa ja samat työntekijät tekevät työtä molemmille. Ylityökorvauksia ei makseta, vaikka työpäivät venyvät, koska kyseessä on eri työantaja. Lomaa osa työntekijöistä ei ole pitänyt muutamaan vuoteen. 

Tällainen työaikalain kiertäminen on väärin. Laki on tarkoitettu työntekijän suojaksi ja levon turvaamiseksi. Virallisesti tällaiseen väärinkäytökseen on vaikea päästä kiinni, jos työntekijä sanoo itse olevansa suostuvainen tuplatyöhön.

Ulkomaisen työvoiman väärinkäyttö syö hyväksyntää työperäiseltä maahanmuutolta. Samat käytännöt uhkaavat levitä muuhun työelämään. Samalla ne vääristävät yritysten välistä reilua kilpailua. Vilunkiveikot pärjäävät ja vastuullisesti toimivat yritykset häviävät kilpailutuksissa.

Täysin toisenlaisen työkulttuurin maista tulevat ihmiset suostuvat pitkiin päiviin ja heikkoihin työoloihin eri syistä. Heidän omassa maassaan työaikalait eivät välttämättä säätele työaikaa. Köyhyys pakottaa ympörivuorokautiseen työhön. Usein taustalla on syy auttaa läheisiään. Ihmiset haluavat kerätä rahaa kotimaahansa jääneille sukulaisilleen. 

Irvokasta jutussa on, että yritysten yksi omistaja on perussuomalainen poliitikko. Puolue vastustaa työperäistä maahanmuuttoa, mutta omassa elämässä sen edustajat käyttävät ihmisten heikkoa asemaa härskisti hyväkseen.

Itse kannatan työperäistä maahanmuuttoa, koska meillä on pula työvoimasta. Mutta vielä tiukemmin kannatan reiluja työehtoja, niiden parempaa valvontaa ja kovempia rangaistuksia rikkomuksista. Jos lain kirjain sallii esimerkin mukaisen veivaamisen, kirjainta on muutettava. Lain henki ei sitä salli.

Työperäinen ihmiskauppa on lisääntynyt ja eduskunta joutui lisäämään resursseja uhrien auttamiseen. Useimmin auttamisjärjestelmään pääsevät ihmiset joutuvat pakkotyön tapaisiin olosuhteisiin ja työskentelevät siivousalalla, luonnonmarjojen poimijana, kasvihuonetyössä, ravintola-alalla, kauneudenhoitoalalla, varasto- tai muuttotyössä sekä autokorjaamoissa ja -pesuloissa. 

Tarja Filatov: Ero sattuu mutta siitä voi alkaa uusi hyvä elämä

Parisuhteen syntyminen ja vahvistuminen ovat ihmisen elämän onnen hetkiä. Rakkaus kantaa. Kun ihmiset solmivat parisuhteen, olipa se sitten avioliitto tai avoliitto, harva ajattelee eroa.

Parhaimmillaan parisuhde tuo onnea, iloa ja voimavaroja elämään, mutta se voi muuttua elämää rajoittavaksi ja ahdistavaksi noidankehäksi.

Ero ei koskaan ole helppo asia. Erosta selviäminen on yksilöllistä.

Toiselle ero voi tuoda helpotuksen pitkään jatkuneiden ongelmien jälkeen. Omassa mielessä ero on saattanut alkaa jo kauan ennen eropäätöstä. Toisen kohdalla ero, varsinkin itselle yllätyksenä tuleva ero, voi järisyttää koko henkistä tasapainoa.

Eroaminen on vaikeampaa, jos parilla on lapsia. Ero edellyttää sopimista lasten huollosta ja elättämisestä.

Lapsista voi tulla erossa pahimmillaan kiistakapuloita ja vallankäytön välineitä. Toinen vanhempi voi yrittää vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta.

Hyvin hoidettu ero saattaa jopa parantaa lasten elämää, koska lapsi aistii herkästi, että vanhemmat eivät ole onnellisia yhdessä, se vaikuttaa lapseen.

Avioerossa ihmisen tunne-elämä on kovilla. Eroon voi liittyä kieltämistä, surua, pelkoa, vihaa, riemua ja hyväksyntää.

Tunnemyrskystä huolimatta on tärkeää osata etsiä syyllisyyden ja syyllistämisen sijaan ratkaisuja. Ylitsepääsemättömissä tilanteissa on tärkeää rohjeta hakea apua.

Avioero ei ole elämän loppu vaan se voi olla uuden hyvän alku.

Viimeisten 30 vuoden aikana vuosittaisten avioerojen määrä on absoluuttisesti pysynyt melko vakiona, mutta suhteellisesti arvioituna noussut, sillä vuoden aikana solmittujen avioliittojen ja uusien rekisteröityjen parisuhteiden määrä on laskenut.

Kolmasosa kaikista lapsista elää yhden vanhemman luotsaamassa perheessä jossain elämänsä vaiheessa. Yhden vanhemman perheiden lapsista valtaosa on eroperheiden lapsia. Lapsiperheen ero on iso asia ja se koskettaa jokaista perheenjäsentä. Perheen hajoaminen sisältää aina riskejä ja tuen tarvetta.

Erityisesti lasten kannalta on tärkeää, että vaikeassa erossa on tukea tarjolla vanhemmille, koska lapsella on oikeus molempiin vanhempiin.

Toisen tai molempien vanhempien uusi suhde voi parhaimmillaan johtaa kumppanuuteen, jossa lapsella on molemmat vanhemmat ja useampi välittävä aikuinen ympärillään.

***

Tämän vuoden eroseminaarin teemana on maahanmuuttajuus. Aihe on erityisen ajankohtainen Venäjän hyökättyä oikeudettomasti Ukrainaan ja ukrainalaisen äitien sekä lasten paetessa sotaa.

Maahanmuutto on usein stressitekijä, joka vaikuttaa parisuhteeseen, varsinkin jos taustalla on traumaattisia kokemuksia, esimerkiksi sota. Tällöin siinä on erityisen haastavia elementtejä.

Ukrainan tilanne voi vaikuttaa Ukrainasta sotaa paenneisiin, mutta myös niihin, jotka ovat tulleet maahan jo aiemmin sotaa tai kriisiä pakoon.

Maahanmuuttajien tietoisuus - olipa syy maahanmuuttoon mikä tahansa - eroauttamisen palveluista on melko vähäistä.

Samaan aikaan eroauttamista tarjoavissa palveluissa työntekijöillä ei aina ole riittävää osaamista kulttuurisesta kohtaamisesta.

Eroon voi liittyä maahanmuuttajille epäluuloa tai luottamuspulaa viranomaisia kohtaan, tabuja, perheen sisäisten asioiden esille ottamisen häpeää jne.

Eroauttamisessa on tärkeää huomioida perheen kaikki osapuolet, huomioida yksilöllisesti kulttuuriset seikat. Kielen tulkkaus on tärkeää olla saatavilla, koska kyse on hyvin sensitiivisistä asioista.

Palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen tulee satsata. Yhdenvertaiset palvelut maahanmuuttajille on taattava kaikilla hyvinvointialueilla kieli ja kulttuuritaustasta riippumatta. Panostus kannattaa, koska se auttaa kannattelemaan loppuelämää.

Konkreettisesta avusta on paljon tukea maahanmuuttajille, sillä heille suomalainen palvelujärjestelmä ja byrokratia voi olla haastavaa ja vierasta.

Verkostoyhteistyö on tärkeässä roolissa, kunnissa tulisi hyödyntää pienempiä maahanmuuttajayhdistyksiä ja tehdä yhteistyötä erilaisten hankkeiden kanssa.

Lasten ja nuorten näkökulmasta vanhemmuuden tuki eron jälkeen on tärkeää. On tärkeää, että tuetaan kaikkia osapuolia, lapsi tai nuori ei saa jäädä vanhempien kriisien ja byrokratian jalkoihin.

Lapsen identiteetin tukeminen on tärkeää. Lapsen täytyy saada tutustua molempien vanhempiensa taustaan ja kulttuuriin. Erityisen tärkeää positiivinen suhtautuminen toiseen kieleen ja kulttuuriin on silloin, kun nämä ovat selkeästi vähemmistössä ja niihin kohdistuu ennakkoluuloja, joista lapsi voi kärsiä.

On tärkeä tukea vanhempia siinä, että vaikka he eivät ole enää pariskunta, niin heillä on tärkeä tehtävä vanhempina.

Ensi- ja turvakotien liitossa tehdään eroauttamistyötä monin tavoin ja palveluita kehitetään jatkuvasti vastaamaan ajankohtaisia tarpeita.

Tarjolla on ammatillista tukea erokriisin kohtaamiseen, vertaistukiryhmiä, vanhempien ja lapsen/lasten tapaamisia valvotusti tai tuetusti ja verkon kautta tarjottavaa apua (esim. chat).

Olin puhumassa Ensi- ja turvakotien liiton Erofoorumissa tiistaina. Näitä asioita pohdiskelin avauspuheessani.