Tarja Filatov: Jokainen numero on rikkoutunut elämä

Ei ole muiden lapsia, on vain lapsia, muistutti Ukrainan ensimmäinen nainen Olena Zelenska, kun hän puhui meille Euroopan neuvoston täysistunnossa torstaina. 

Kävimme läpi raporttia, joka käsittelee Ukrainasta Venäjälle pakkosiirrettyjä siviilejä ja lapsia. 

Zelanska kertoi lapsista, jotka on viety pakolla Ukrainasta Venäjälle. Lapsille valehdellaan, että vanhemmat ovat hylänneet heidät tai että vanhemmat ovat kuolleet tai että he ovat vankilassa loppuelämänsä. 

Hän kertoi 361 onnellisesta lopusta, jossa lapset oli onnistuttu pelastamaan takaisin vanhemmilleen tai isovanhemmilleen. 

Yhdessä tapauksessa isä heitettiin vankilaan ja kolme lasta ”varastoitiin” Moskovaan. Lapset onnistuttiin pelastamaan ennen kuin heidät pakkoadobtoitiiin venäläistettäviksi. Mezhevyn perhe kuului onnekkaisiin.

Ikävä kyllä surullisia, järkyttäviä, tuomittavia loppuja on yli 19.000, jopa enemmän. Koska tarkkaa lukua ei voida sodan keskellä tietää.

Lasten varastaminen vanhemmiltaan ja käyttäminen aseena on rikosten rikos. Julmin kaikista. 

Venäjä vie lapset uudelleenkoulutusleireille aivopestäviksi. Osasta nuoria koulutetaan sotilaita taistelemaan Ukrainaa vastaan. 

Venäjän valtio suunnittelee ja organisoi järjestelmällisesti toimintaa. Konseptiin liittyy kaikilla tasoilla poliittista päätöksentekoa ylhäältä alaspäin. Venäjän hallintoelimet ja valtion instituutiot ovat täytäntöönpanon taustalla. 

Kodeistaan ​​ja perheistään kidnapattujen lasten "uudelleenkoulutus" on pakkovenäläistämistä. 

Lapset eivät saa puhua ukrainaa tai ilmaista ukrainalaista identiteettiään ja kulttuuriaan. Heille tarjotaan vain venäjän kieltä, kulttuuria ja propagandauutisia.

Heidät pakotetaan ”uuteen historiaan”. Vierailut "isänmaallisilla" kohteilla, sotilaskoulutus, Ukrainan kielen, kulttuurin ja historian halveksuminen on osa heidän uudelleenkoulutustaan. Kyse on kansanmurhasta.

Ukrainan viranomaiset sekä kansalliset ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt työskentelevät intensiivisesti dokumentoidakseen ja tutkiakseen siviilien pakkosiirtoja sekä karkotuksia. Tekevät työtä löytääkseen, tukeakseen ja vapauttaakseen uhrit sekä yhdistääkseen heidät perheisiinsä ja kotiympäristöönsä. 

Tätä työtä vaikeuttavat äärimmäisen vaikea, vihamielinen tilanne ja salailu, jonka suojissa Venäjä julmuutta harjoittaa. 

Pakkosiirrettyjen lasten kansanmurharikos on tutkittava perusteellisesti ja asetettava syylliset syytteeseen. 

Euroopan neuvosto vaatii Venäjää lopettaa välittömästi ja ehdoitta ukrainalaisten lasten pakkosiirrot. Palauttamaan lapset vanhemmilleen ja kotimaahansa. Vaatii, että kansainväliset yhteisöt ja avustusjärjestöt saavat esteettömän, välittömän ja turvallisen pääsyn lasten luo turvaamaan lasten ihmisarvoista kohtelua ja turvallista paluuta.

Tänään päätimme, että Euroopan neuvoston yleiskokous tukee tarvetta kirjata, kerätä ja arvioida perusteellisesti todisteita kansanmurharikoksesta, kuten Rooman perussäännössä ja kansanmurhaa koskevassa yleissopimuksessa määrätään. 

Yleiskokous tukee Venäjän ukrainalaisten lasten pakkosiirtoja ja karkottamista koskevan valtion politiikan tutkimista ja syyttämistä. Se tukee Ukrainan toimia kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ja kansainvälisessä tuomioistuimessa. 

Tämä tuntuu kovin pieneltä niitä kauheuksia vastaan, mitä Venäjä tekee.  Mutta se on oikeudellinen toimi, jolla syylliset voidaan saada tuomiolle. Sota Ukrainassa vaatii toisenlaisia tukitoimia. Ja onneksi niitäkin tehdään. 

Kun sota saa aikaan voimattomuuden tunteen ja ajattelen, että pienillä asioilla ei ole merkitystä, muistan hyttysen ininän hiljaisessa huoneessa. Pienillä asioilla voi olla iso vaikutus.

Tarja Filatov: Korona tuhosi maailmasta 255 miljoonaa työpaikkaa

Tänään aamupäivän agendana oli ilmastonmuutos, metsäkato ja kestävä kehitys IPUn kansainvälisessä parlamentaarikkojen istunnossa.

Korona näkyy yhä maailmalla voimakkaasti. Kokoukseen tullessa meidät testattiin kokousalueen ulkopuolelle pystytetyssä teltassa. Puhemiehet, kansanedustajat ja kokouksen duunarit jonottivat testiin ennen kokousalueelle pääsemistä. Positiivisia tuloksia löytyi ja plussat joutuivat karanteeniin.

Jos miettii, miten kipeästi korona on maailmaan kokonaisuutena iskenyt, varovaisuus on tarpeen.

Pandemia on johtanut maailmanlaajuisesti noin 255 miljoonan kokoaikaisen työpaikan menettämiseen. Tämä on neljä kertaa enemmän kuin vuonna 2009 finanssikriisin aikana menetettyjen työpaikkojen määrä. Suomessa olemme päässet koronan jälkeen ennätyskorkeaan työllisyysasteeseen, mutta haastetta riittää meilläkin.

Maailmanlaajuinen työttömyys on lisääntynyt 33 miljoonalla vuonna 2020. Työttömyysluvut kertovat vain pienen osan pandemian tuhoamista työpaikoista. Rajoitusten vuoksi 81 miljoonaa työtöntä ei etsinyt aktiivisesti työtä, koska oma ammattiala oli kiinni ja koska etsintä olisi ollut turhaa.

Arviolta 1,6 miljardia epävirallisen talouden työntekijää oli tiukoilla. Heillä ei ole sosiaalista turvaverkkoa. Monet pienet yritykset kamppailivat selviytyäkseen pandemian aikana ja monet joutuivat lopettamaan toimintansa.

Maailman bruttokansantuotteen kasvu oli vielä 2017 +2,2 prosenttia, mutta kääntyi koronavuosina laskuun. Vuonna 2020 se oli -4,6 prosenttia. Monissa maissa talouskasvun odotetaan palaavan vasta pandemiaa edeltävälle tasolle.

Kansainvälisen matkailun palaaminen koronaa edeltävälle tasolle ennustetaan kestävän neljä vuotta. Maailmalla avoimen talouden maissa kansainväliset jätit käyttävät hyväkseen pienten yritysten ahdinkoa ja ottavat niitä haltuunsa.

Maailmantalous elpyy hitaasti koronasta ja taloudellinen toimeliaisuus saattaa pysyä pandemiaa edeltäneen tason alapuolella pitkään. Lisäksi Venäjän hyökkäys ahdistaa taloutta.

Korona on kasvattanut työttömien ja kouluttamattomien nuorten määrää. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa meillä on omat haasteemme, mutta maailman mittakaavassa nuorilla on suuri riski joutua syvään köyhyyteen ja osattomuuteen. Meidän on kyettävä rakentamaan toivon näkymää, jotta selviämme.

Kokous on Ruandassa, jossa sadan päivän kansanmurhassa tapettiin lähes miljoona ihmistä. Jos tällaisesta julmuudesta voi selviytyä suhteellisen toimivaksi ja kehittyväksi yhteiskunnaksi, voi selvitä lähes mistä tahansa. Mutta on oltava tahto ratkaista viheliäiset ongelmat.

Suuret kriisit tarjoavat maille ja poliittisille päättäjille mahdollisuuden analysoida vahvuuksia, heikkouksia ja uhkia. Joskus sanotaan, että hyvää kriisiä ei saa jättää käyttämättä politiikka uudistuksiin. On tärkeää, että uudistukset tehdään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävämpien yhteiskuntien rakentamiseksi.