Tänään aamupäivän agendana oli ilmastonmuutos, metsäkato ja kestävä kehitys IPUn kansainvälisessä parlamentaarikkojen istunnossa.
Korona näkyy yhä maailmalla voimakkaasti. Kokoukseen tullessa meidät testattiin kokousalueen ulkopuolelle pystytetyssä teltassa. Puhemiehet, kansanedustajat ja kokouksen duunarit jonottivat testiin ennen kokousalueelle pääsemistä. Positiivisia tuloksia löytyi ja plussat joutuivat karanteeniin.
Jos miettii, miten kipeästi korona on maailmaan kokonaisuutena iskenyt, varovaisuus on tarpeen.
Pandemia on johtanut maailmanlaajuisesti noin 255 miljoonan kokoaikaisen työpaikan menettämiseen. Tämä on neljä kertaa enemmän kuin vuonna 2009 finanssikriisin aikana menetettyjen työpaikkojen määrä. Suomessa olemme päässet koronan jälkeen ennätyskorkeaan työllisyysasteeseen, mutta haastetta riittää meilläkin.
Maailmanlaajuinen työttömyys on lisääntynyt 33 miljoonalla vuonna 2020. Työttömyysluvut kertovat vain pienen osan pandemian tuhoamista työpaikoista. Rajoitusten vuoksi 81 miljoonaa työtöntä ei etsinyt aktiivisesti työtä, koska oma ammattiala oli kiinni ja koska etsintä olisi ollut turhaa.
Arviolta 1,6 miljardia epävirallisen talouden työntekijää oli tiukoilla. Heillä ei ole sosiaalista turvaverkkoa. Monet pienet yritykset kamppailivat selviytyäkseen pandemian aikana ja monet joutuivat lopettamaan toimintansa.
Maailman bruttokansantuotteen kasvu oli vielä 2017 +2,2 prosenttia, mutta kääntyi koronavuosina laskuun. Vuonna 2020 se oli -4,6 prosenttia. Monissa maissa talouskasvun odotetaan palaavan vasta pandemiaa edeltävälle tasolle.
Kansainvälisen matkailun palaaminen koronaa edeltävälle tasolle ennustetaan kestävän neljä vuotta. Maailmalla avoimen talouden maissa kansainväliset jätit käyttävät hyväkseen pienten yritysten ahdinkoa ja ottavat niitä haltuunsa.
Maailmantalous elpyy hitaasti koronasta ja taloudellinen toimeliaisuus saattaa pysyä pandemiaa edeltäneen tason alapuolella pitkään. Lisäksi Venäjän hyökkäys ahdistaa taloutta.
Korona on kasvattanut työttömien ja kouluttamattomien nuorten määrää. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa meillä on omat haasteemme, mutta maailman mittakaavassa nuorilla on suuri riski joutua syvään köyhyyteen ja osattomuuteen. Meidän on kyettävä rakentamaan toivon näkymää, jotta selviämme.
Kokous on Ruandassa, jossa sadan päivän kansanmurhassa tapettiin lähes miljoona ihmistä. Jos tällaisesta julmuudesta voi selviytyä suhteellisen toimivaksi ja kehittyväksi yhteiskunnaksi, voi selvitä lähes mistä tahansa. Mutta on oltava tahto ratkaista viheliäiset ongelmat.
Suuret kriisit tarjoavat maille ja poliittisille päättäjille mahdollisuuden analysoida vahvuuksia, heikkouksia ja uhkia. Joskus sanotaan, että hyvää kriisiä ei saa jättää käyttämättä politiikka uudistuksiin. On tärkeää, että uudistukset tehdään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävämpien yhteiskuntien rakentamiseksi.