Tarja Filatov: Korona tuhosi maailmasta 255 miljoonaa työpaikkaa

Tänään aamupäivän agendana oli ilmastonmuutos, metsäkato ja kestävä kehitys IPUn kansainvälisessä parlamentaarikkojen istunnossa.

Korona näkyy yhä maailmalla voimakkaasti. Kokoukseen tullessa meidät testattiin kokousalueen ulkopuolelle pystytetyssä teltassa. Puhemiehet, kansanedustajat ja kokouksen duunarit jonottivat testiin ennen kokousalueelle pääsemistä. Positiivisia tuloksia löytyi ja plussat joutuivat karanteeniin.

Jos miettii, miten kipeästi korona on maailmaan kokonaisuutena iskenyt, varovaisuus on tarpeen.

Pandemia on johtanut maailmanlaajuisesti noin 255 miljoonan kokoaikaisen työpaikan menettämiseen. Tämä on neljä kertaa enemmän kuin vuonna 2009 finanssikriisin aikana menetettyjen työpaikkojen määrä. Suomessa olemme päässet koronan jälkeen ennätyskorkeaan työllisyysasteeseen, mutta haastetta riittää meilläkin.

Maailmanlaajuinen työttömyys on lisääntynyt 33 miljoonalla vuonna 2020. Työttömyysluvut kertovat vain pienen osan pandemian tuhoamista työpaikoista. Rajoitusten vuoksi 81 miljoonaa työtöntä ei etsinyt aktiivisesti työtä, koska oma ammattiala oli kiinni ja koska etsintä olisi ollut turhaa.

Arviolta 1,6 miljardia epävirallisen talouden työntekijää oli tiukoilla. Heillä ei ole sosiaalista turvaverkkoa. Monet pienet yritykset kamppailivat selviytyäkseen pandemian aikana ja monet joutuivat lopettamaan toimintansa.

Maailman bruttokansantuotteen kasvu oli vielä 2017 +2,2 prosenttia, mutta kääntyi koronavuosina laskuun. Vuonna 2020 se oli -4,6 prosenttia. Monissa maissa talouskasvun odotetaan palaavan vasta pandemiaa edeltävälle tasolle.

Kansainvälisen matkailun palaaminen koronaa edeltävälle tasolle ennustetaan kestävän neljä vuotta. Maailmalla avoimen talouden maissa kansainväliset jätit käyttävät hyväkseen pienten yritysten ahdinkoa ja ottavat niitä haltuunsa.

Maailmantalous elpyy hitaasti koronasta ja taloudellinen toimeliaisuus saattaa pysyä pandemiaa edeltäneen tason alapuolella pitkään. Lisäksi Venäjän hyökkäys ahdistaa taloutta.

Korona on kasvattanut työttömien ja kouluttamattomien nuorten määrää. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa meillä on omat haasteemme, mutta maailman mittakaavassa nuorilla on suuri riski joutua syvään köyhyyteen ja osattomuuteen. Meidän on kyettävä rakentamaan toivon näkymää, jotta selviämme.

Kokous on Ruandassa, jossa sadan päivän kansanmurhassa tapettiin lähes miljoona ihmistä. Jos tällaisesta julmuudesta voi selviytyä suhteellisen toimivaksi ja kehittyväksi yhteiskunnaksi, voi selvitä lähes mistä tahansa. Mutta on oltava tahto ratkaista viheliäiset ongelmat.

Suuret kriisit tarjoavat maille ja poliittisille päättäjille mahdollisuuden analysoida vahvuuksia, heikkouksia ja uhkia. Joskus sanotaan, että hyvää kriisiä ei saa jättää käyttämättä politiikka uudistuksiin. On tärkeää, että uudistukset tehdään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävämpien yhteiskuntien rakentamiseksi.

Tarja Filatov: Autoritäärisyys nousussa - Ihmisoikeudet tarvitsevat puolustajia

Tänään puhuttiin valtiovarainvaliokunnassa mm. pankkien stressitesteistä. Olisi syytä puhua enemmän ihmisoikeuksien stressitestistä. Myös meillä Suomessa. Hallituksen ihmisoikeusselonteko oli tänään täysistuntokeskustelussa. Tässä ajatuksia, joita selonteko herätti.

Perus- ja ihmisoikeudet eivät ole erillinen politiikkalohko. Niiden kunnioittaminen on turvattava kaikessa julkisen vallan toiminnassa. Kaiken perusta ovat yhteiset arvot: vapaus, demokratia, tasa-arvo, ihmisarvojen kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaate.

Kansainvälisesti yhteistyössä tarvitaan sääntöperusteisen järjestelmän vahvistamista ja dialogia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan rikkoi kaikkia yhteisesti sovittuja pelisääntöjä, mutta tällä kertaa keskityn muuhun.

On muistettava, että taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Esimerkiksi terveyttä, toimeentuloa, vanhustenhoitoa sekä köyhyyttä ja syrjäytymistä ei poliittisessa keskustelussa aina tunnisteta ihmisoikeusongelmiksi.

Autoritäärisyyden uhka

Monet demokratiaa arvioivat kansainväliset tutkimuslaitokset kertovat, että demokratian taso ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on heikentynyt eräissä EU:n jäsenvaltioissa.

Autoritaarisuuden ja vallan keskittäminen sekä demokratian rapautuminen ovat vakava uhka, vaikka valtaosa Euroopan valtioista vaalii demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Koronapandemiaa on käytetty tekosyynä perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamiseen.

Sananvapauden ja kansalaistoiminnan rajoittaminen ja vähemmistöjen oikeuksien polkeminen ovat olennainen osa autoritaarista vallankäyttöä. Pyrkimys estää naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumista on osa autoritääristä kehitystä.

Ihmisoikeuspuolustajien ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa estetään kymmenissä maissa. Monet ihmisoikeusjärjestöt ovat joutuneet lopettamaan lopettamaan toimintansa kokonaan.

Ihmisoikeuspuolustajien toiminnan tukeminen on yhä keskeisempi osa useiden valtioiden ihmisoikeuspolitiikkaa. Toimiva kansalaisyhteiskunta on vakuutus autoritääristä kehitystä vastaan. Jos esimerkiksi Venäjällä olisi vahvoja ihmisoikeustoimijoita, Putin kumppaneineen ei voisi mellastaa kritiikittä kuten se nyt tekee.

Ihmisoikeudet kuuluvat niin laajalle, että on pakko keksittyä muutamaan asiaan.

Naisiin kohdistuva ja muu sukupuolistunut väkivalta on Suomessa vakava ongelma. Siitä puhutaan jo paljon, mutta teoissa meillä on vielä paljon parantamisen varaa.

Kyse on sitkeästä tasa-arvo -ongelmasta. Useat kansainväliset sopimusvalvontaelimet ovat kiinnittäneet ongelmaan huomiota. Suomi on saanut muun muassa Istanbulin sopimusta valvovalta GREVIOlta ja CEDAW-komitealta useita huomautuksia riittämättömistä toimista sukupuolistuneen ja erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa toiminnassa.

Syyllistämisestä suojeluun verkossa

Väkivalta ei ole vain fyysistä väkivaltaa. Kyse on vallankäytöstä ja vaientamisesta.. Vihapuheen ja verkkohäirinnän sukupuolistuneisuus on yhä tasolla, jossa liian usein syyllistetään uhria ja ajatellaan, että häirintä on oman toiminnan seurausta. Syyllistämisen ajatuksesta on siirryttävä suojelun painottamiseen.

Ennen koronaa Euroopan parlamentin Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta teki selvityksen ja sen mukaan jopa yksi kymmenestä yli 15-vuotiaasta naisesta on kokenut jonkinlaista verkkoväkivaltaa.

Pohjoismaisessa selvityksessä Hat och hot på nätet käy ilmi, että naisten ja miesten kohtaaman verkkovihan muodot ovat erilaisia. Naiset kokevat miehiä enemmän ahdistelua, seksuaalista häirintää ja muuta häirintää verkossa. Miehiä taas on uhkailtu väkivallalla verkossa naisia useammin.

Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGEn tekemässä selvityksessä vuodelta 2017 korostetaan verkkoväkivallan sukupuolistuneisuutta. Selvityksessä painotetaan sitä, ettei verkossa tapahtuvaa väkivaltaa tule pitää muusta elämästä irrallisena ilmiönä.

Suomessa sosiaalisessa mediassa tai muualla verkossa seksuaalista häirintää oli viimeisimmän tasa-arvobarometrin mukaan kohdannut seitsemän prosenttia naisista ja kaksi prosenttia miehistä.

Yleisesti ottaen naiset kokevat barometrin mukaan seksuaalista häirintää ja sukupuolistunutta vihapuhetta selvästi useammin kuin miehet.

Vähemmistöön kuulumisen lisäksi alttiita verkkohäirinnälle julkisessa asemassa toimivat naiset, kuten toimittajat, tutkijat ja poliitikot.

Kuntapäättäjien häirintä kohdistuu ihmisiin ja demokratiaan

Viha vallassa -tutkimuksessa on eritelty suomalaisiin kuntapäättäjiin kohdistuvaa vihapuhetta sukupuolen mukaan. Naisista vihapuhetta oli kokenut 42 prosenttia ja miehistä 28 %. Selvitys ei keskity pelkästään verkossa tapahtuvaan vihapuheeseen, mutta kertoo suuntaa.

Erilaiset kyselyt kertovat, että osa ihmisistä haluaisi vaikuttaa kunnallisiin asioihin ja lähteä ehdokkaaksi, mutta ei tohdi, koska pelkää nettihyökkäyksiä.

Poliisin ja syyttäjien ymmärrystä esimerkiksi sukupuolistuneesta väkivallasta ja sen digitaalisesta ulottuvuudesta tulisi lisätä resursseja ja osaamista tapausten tutkimiseen.

Verkossa tapahtuvan häirinnän ja vihapuheen sukupuolittuneisuuden osalta tarvitaan runsaasti lisää tutkimustietoa, jotta osaamme lisätä verkon turvallisuutta ja kitkeä verkkohäirintää sekä vihapuhetta.

Selonteossa nähdään disinformaatio uhkana ihmisoikeuksien toteutumiselle. Valiokunta lisää, että analyyttinen tarkkuus on tässä keskeistä, sillä disinformaatioksi leimaamiseen ja siitä seuraaviin toimiin liittyy mahdollisia ihmisoikeusongelmia. Totta, turha syyttäminen on disinformaatiota.

Vähemmistöjen syrjintä rapauttaa kaikkien hyvinvointia

Suomi on yksi niistä Euroopan valtioista, joissa etniset vähemmistöt kokevat eniten syrjintää. YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa Suomi sai lukuisia suosituksia rasismin, syrjinnän ja vihapuheen torjumiseksi. Meidän on vaalittava kaikkien ihmisoikeuksia.

Euroopassa romanit ovat yksi suurimmista etnisistä vähemmistöryhmistä. EU:n perusoikeusviraston arvioiden mukaan yli kaksi kolmannesta EU-alueen romaneista elää köyhyysrajan alapuolella. Romanit kokevat, että romanivastaisuus on viime vuosina lisääntynyt. Romaneihin kohdistuu syrjintää eri elämänalueilla Suomessa.

Ukrainassa sodan jalkoihin on jäänyt lukuisia ihmisiä. Siellä asuvat ihmiset puolustavat maataan Venäjän julmalta hyökkäykseltä. Samaan aikaan erityisesti naiset sekä lapset pyrkivät pakenemaan ja etsimään turvaa muualta Euroopasta.

Ukrainassa romanien uskotaan olevan maan syrjäytynein vähemmistöryhmä, kuten monessa muussa maassa. Syrjäytymisen kierre on vaivannut Ukrainan romaniyhteisöjä sukupolvien ajan ja sillä on pitkä historia vainosta, sorrosta, hyväksikäytöstä ja assimilaatioista useiden hallintojen aikana. Riippumattomien tahojen arvioiden mukaan Ukrainassa saattaa olla 200 000–400 000 romania. Eniten romaniyhteisöjä on Karpaattien, Odessan ja Kharkivin alueilla.

Monet Ukrainan romanit viettävät koko elämänsä ilman henkilöllisyystodistusta tai rekisteröintiä. Arvioiden mukaan ’paperittomia’ on noin 35 000. Osattomuus ja virallisen aseman puute lisää heidän poissulkemista ja yhteiskunnasta eristämistä sekä vähentää kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien toteutumista.

On tärkeätä varmistaa se, että avun saaminen on tasapuolista riippumatta siitä, mikä on avuntarvitsijan tausta. Pidetään kirkkaana mielessä, että lapsuudesta  ei tule uusintaa. On tärkeä tarjota suojaa ja apua kaikille sodan kauhuja pakoon pyrkiville. Tehdä työtä sen eteen, että kaikki voisivat olla turvassa. Erityisesti jokainen lapsi.

Tarja Filatov: Kukaan ei ole suojassa ennen kuin kaikki ovat

Koronaan on kuollut viisi ja puoli miljoonaa ihmistä sekä yli 332 miljoonaa ihmistä on sairastunut. Näin kertovat Maailman terveysjärjestön WHO:n raportit 19. tammikuuta 2022.

Luvut kertovat, että ihan tavallisesta nuhakuumeesta ei ole kyse. Eikä luvuissa ole kaikki tapaukset, koska kaikkia ei raportoida. Viimeisen viikon aikana raportoitiin yli 21 000 kuolemantapausta pelkästään Euroopan alueella. 

WHO:n hyväksymät rokotteet ovat osoittautuneet turvallisiksi ja ovat vähentäneet taudin vakavia muotoja. Maailmanlaajuisesti rokotteet jakautuvat epätasaisesti. Kuten muut terveyspalvelut.

Euroopassa 57/100 henkilöä on täysin rokotettu, mutta Afrikassa vain 7/100. Alemman tulotason maissa vain 5/100 on täysin rokotettu, kun taas ylemmän keskitulotason ja korkean tulotason maat ovat jo rokottaneet täysin 68 henkilöä sadasta.

Koronan pitkäkestoiset vaikutukset vaativat panostusta

Rokotteisiin liittyy paljon pelkoja. Ja pelottelua. Rokotteisiin liittyy sivuvaikutuksia kuten kaikkiin lääkkeisiin, mutta hyödyt ovat suuremmat. On tärkeää, että sivuvaikutukset tutkitaan huolella ja niistä on oikeaa tietoa saatavilla.

Yhtä tärkeää kuin se, että nyt huolehdimme koronaan sairastuneista on se, että meillä on riittävät resurssit tutkia ja hoitaa jälkitaudit sekä heidät, joille korona jättää pitkäaikaisia oireita.

Mielenterveystilanne on heikentynyt kaikkialla maailmassa kroonisen stressin ja pandemian tuoman epävarmuuden vuoksi. Tämä on lisännyt yleistä sairaustaakkaa. 

Monet tartunta-aallot ovat kasvattaneet jonoja terveydenhuollossa. Tämä syventää yleistä terveyskriisiä entisestään. Suomessa hoitotakuun toteuttamisessa on paljon enemmän haastetta kuin ilman koronaa olisi.

Koronapandemia on paljastanut monissa maissa terveydenhuoltojärjestelmien epätasa-arvon ja riittämättömän rahoituksen. Henkilöstö on ylikuormittunut ja sairaalapaikat eivät ole riittäneet. 

Covid-19 -pandemia on kuitenkin paljon muuta kuin terveyskriisi. Se vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja talouteen. Köyhyys ja eriarvoisuus kasvaa maiden sisällä ja maiden välillä. 

Vaikeita politiikkavalintoja ”ruton ja koleran välillä”

Korkeaa tartuntataso ja jokainen uusi infektio antaa virukselle uuden mahdollisuuden tulla tarttuvammaksi tai kehittyä sellaiseksi, että olemassa oleva rokotus ei suojaakaan siltä. Tämä taas luo loputtoman sairausaaltojen kierteen. 

Nämä syklit pakottavat päätöksentekijät tekemään jyrkkiä valintoja "viruksen kanssa elämisen" ja viruksen tuoman sairauksien sekä kuoleman taakan välillä. Tilanne toisaalta pakottaa ankariin toimiin terveydenhuoltojärjestelmien suojelemiseksi romahdukselta. Ankarat  toimet taas vahingoittavat talouttamme, koulutustamme ja hyvinvointiamme.

Pandemia on opettanut, että "kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa". 

Euroopan neuvoston yleiskokous linjasi torstaina, että maiden tulee noudattaa WHO:n ja asiantuntijoiden neuvoja sekä mukauttaa pandemian torjuntatoimia paikallisen tilanteen mukaan ja jatkuvasti kehittyvän tieteellisen tiedon mukaan.

Silloin kun on tarpeen määrätä perusoikeuksia rajoittavia kansanterveydellisiä toimenpiteitä, pitää varmistaa,  että päätökset tehdään ja niistä tiedotetaan selkeästi sekä avoimesti ja että ne täyttävät oikeutetun päämäärän ja että ne ovat oikeasuhteisia. Tätä samaa perustuslakivaliokunta on Suomessa korostanut lausunnoissaan.

Parlamenttien, oikeuslaitoksen ja tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden pitää arvioida toimia. 

Lisäksi tarvitaan jatkuvia arviointeja sen varmistamiseksi, että toimenpiteet eivät ole käytössä pidempään kuin on tarpeen, mutta myös siksi, että voidaan harkita muiden tarkoituksenmukaisempien toimien käyttöön ottoa.

Suojautumista tarvitaan yhä

Euroopan neuvosto haluaa rohkaista rokottautumaan, maskin käyttöön,  fyysisen etäisyyden pitoon, käsihygieniaan, ruuhkien ja suljettujen tilojen välttämiseen sekä varmistamaan kunnollinen ilmanvaihto kouluissa, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tiloissa sekä julkisissa rakennuksissa koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Tuttuja juttuja Suomessa.

Neuvosto linjaa, että tartuntoja tulee vähentää ottamalla käyttöön WHO:n ohjeiden mukaiset oikea-aikaiset ja porrastetut toimet, jotta nousevat tartuntamäärät saadaan hallintaan. 

Samalla on kompensoitava rajoitusten haitallisia vaikutuksia.

Lisäksi tulee kehittää tuotantokapasiteettia, jakelua ja harkita korkealaatuisten naamarien käytön velvoittamista (mahdollisuuksien mukaan siirtymällä asteittain FFP2-standardin maskeihin) riskitilanteissa kuten joukkoliikenteessä, kouluissa ruuhkaisissa tiloissa sisällä ja ulkona. 

Suojaavat maskit tulisi mahdollisuuksien mukaan tarjota maksutta haavoittuville ryhmille.

Covid-19 -testauksen tulisi olla maksuton erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalihenkilöstölle, lapsille ja koulun henkilökunnalle, välttämättömille työntekijöille, altistuneille ja oireisille henkilöille.

Passeille kannatusta Euroopan neuvostossa

Neuvosto kehottaa harkitsemaan Covid-19-passien tai -sertifikaattien käyttöä, niissä yrityksissä, joiden toiminta ei ole välttämätöntä. Samoin kehotetaan harkitsemaan esimerkiksi enimmäiskapasiteettirajoituksia yrityksille ja tapahtumille, joissa tartuntariski on korkea. Samalla koulut, yliopistot ja yritykset pidetään auki niin kauan mahdollisista.

Lisäksi neuvosto rohkaisee etätyöhön aina kun se on mahdollista.

Neuvosto kannattaa tartuntaketjujen katkaisemista ja haavoittuvien henkilöisen suojaamista tartunnalta. Se peräänkuuluttaa tehokkaiden, helposti saatavilla olevien ja kohtuuhintaisten testausjärjestelmien sekä kontaktien jäljitysjärjestelmien käyttöönottoa.

Riittävän pitkän eristyksen määräämistä tartunnan saaneille ja riittävän pitkää karanteenia altistuneille. Pitää varmistaa, että tartunnan saaneille on olemassa tarvittava taloudellinen ja muu tuki, jotta annettuja ohjeita kykenee noudattamaan. Torstaina esitelty sairausvakuutuslain muutos tähtää tähän.

Lisäksi neuvosto muistuttaa, että Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan sisältyvät taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet taataan. 

Täysistunnon päätös korostaa, että tehottomia yleisiä matkustuskieltoja ei pitäisi asettaa, vaikka uusia variantteja ilmaantuu.

Velvollisuus ottaa rokotus - oikein vai väärin?

Euroopan neuvoston parlamentin yleiskokous kehottaa käynnistämään keskustelun mahdollisesta rokotusvelvollisuuden säätämisestä tietyin reunaehdoin. 

Rokotusmääräykset eivät saisi koskea henkilöitä, jotka eivät lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotusta eivätkä määräykset saisi koskea lapsia ennen kuin kaikkien lapsille tarjottujen rokotteiden täydellinen turvallisuus ja tehokkuus on varmistettu.

Suomessa on paljon keskusteltu siitä, onko rokotuksen vaatiminen tietyissä tehtävissä ihmisoikeuksia rikkovaa. Yksiselitteistä vastausta ei ole. Kyse on vastakkain olevista oikeuksista ja harkinnasta niiden välillä. Euroopan neuvoston raportin yhteydessä ei pidetty ihmisoikeusrikkomuksena terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilöstön rokotusvelvoitteita, koska niillä suojataan haavoittuvassa asemassa olevia.

Solomakhin tapauksessa Ukrainassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että pakollinen rokotus loukkaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa vahvistettua oikeutta koskemattomuuteen. Se päätteli kuitenkin, että tällainen puuttuminen voi olla perusteltua, jos sitä pidetään "tarpeena hallita tartuntatautien leviämistä".

Huhtikuussa 2021 Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin antoi tuomion asiassa Vavřička ym. vastaan ​​Tšekin tasavalta. Tuomioistuin katsoi, että Tšekin politiikka, jossa määrättiin sakkoja vanhemmille, jotka kielsivät rokottamasta lapsiaan sekä päätöstä sulkea rokottamattomat lapset pois esikoulusta, oli Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaista. 

Tuomioistuin totesi, että valtioilla on velvollisuus suojella asukkaidensa terveyttä ja elämää, mukaan lukien ne, jotka ovat erityisen alttiita tietyille taudeille ja jotka eivät voi saada erityisiä rokotteita lääketieteellisistä syistä. 

Matala rokotusaste lisää vakavien sairauksien puhkeamisen riskiä, ​​mikä voi vaikuttaa vakavasti yksilöiden terveyteen ja yhteiskuntaan yleensä.

Se, onko pakollinen rokotus ja/tai rokotekorttien käyttö välttämätön kansanterveystoimenpide ja ihmisoikeuksien mukainen, riippuu asiayhteydestä ja tieteellisestä näytöstä, mutta valtiolla on asiassa suuri harkintavalta. 

Itävalta ottaa käyttöön laajan rokotuspakon

Itävallasta on juuri tullut ensimmäinen maa, joka velvoittaa covid-19-rokotuksen melkein kaikille 18 vuotta täyttäneille 1. helmikuuta. Rutiinitarkastukset rokottautumisesta alkavat maaliskuun puolivälissä.

WHO:n Euroopan pääjohtaja Robb Butler sanoi marraskuussa 2021, että keskustelu pakollisesta rokotuksesta on tervettä.

Kriittisenä aikana, jolloin yhteiskuntamme yrittävät voittaa uusia pandemian aaltoja, hallitusten on tasapainotettava  yksilön oikeudet ja velvollisuus suojella kansanterveyttä. 

Valtiolla on myös velvollisuus turvata yhteiskunnan haavoittuvien yksilöiden oikeus terveyteen, koska he ovat suuremmassa vaarassa, koska muut eivät halua rokottautua. 

Faktatarkastusta ja rokotevalistusta tarvitaan

Linjauksissa korostui se, että Covid-19 -rokotteita koskevaa väärää tietoa ja disinformaatiota tulee tehokkaasti ehkäistä ja investoida rokotevalistukseen sekä jakaa läpinäkyvää tietoa rokotteiden turvallisuudesta ja mahdollisista sivuvaikutuksista.

Esiin nostetaan työ sosiaalisen median alustojen kanssa ja tarve säädellä väärien tietojen leviämistä.

Kannanotossa muistutetaan yhteistyöstä kansalaisjärjestöjen kanssa syrjäytyneiden ryhmien tavoittamiseksi sekä paikallisyhteisöjen kanssa tehtävästä työstä, jotta rokotekattavuutta saadaan lisättyä.

Varaudutaan tulevaan paremmin

Lisäksi kannanotto sisältää linjauksia tulevaan, jotta meillä olisi enemmän tutkittua tietoa ja yhtenäisemmät hoito-ohjeet pitkittyneestä koronasta ja keinoja tukea sairastuneita sekä ehkäistä sairaudesta johtuvia haittoja.

Yhteiskuntien parempaan varautumiseen halutaan panostuksia. Olipa kyse tutkimuksesta, tulevien pandemioiden ehkäisystä tai niiden kanssa elämisestä.

On ensiarvoisen tärkeää välttää pandemioiden politisointia – ja kansanterveystoimenpiteiden politisointia niiden hillitsemiseksi. 

Raporttia ja suosituksia käsittelevä komitea oli pääosin yksimielinen raportin sisällöstä. Muutamista kohdista äänestettiin ja ne koskivat lähinnä sanamuotoja rokotuksiin liittyen.