Koronaan on kuollut viisi ja puoli miljoonaa ihmistä sekä yli 332 miljoonaa ihmistä on sairastunut. Näin kertovat Maailman terveysjärjestön WHO:n raportit 19. tammikuuta 2022.
Luvut kertovat, että ihan tavallisesta nuhakuumeesta ei ole kyse. Eikä luvuissa ole kaikki tapaukset, koska kaikkia ei raportoida. Viimeisen viikon aikana raportoitiin yli 21 000 kuolemantapausta pelkästään Euroopan alueella.
WHO:n hyväksymät rokotteet ovat osoittautuneet turvallisiksi ja ovat vähentäneet taudin vakavia muotoja. Maailmanlaajuisesti rokotteet jakautuvat epätasaisesti. Kuten muut terveyspalvelut.
Euroopassa 57/100 henkilöä on täysin rokotettu, mutta Afrikassa vain 7/100. Alemman tulotason maissa vain 5/100 on täysin rokotettu, kun taas ylemmän keskitulotason ja korkean tulotason maat ovat jo rokottaneet täysin 68 henkilöä sadasta.
Koronan pitkäkestoiset vaikutukset vaativat panostusta
Rokotteisiin liittyy paljon pelkoja. Ja pelottelua. Rokotteisiin liittyy sivuvaikutuksia kuten kaikkiin lääkkeisiin, mutta hyödyt ovat suuremmat. On tärkeää, että sivuvaikutukset tutkitaan huolella ja niistä on oikeaa tietoa saatavilla.
Yhtä tärkeää kuin se, että nyt huolehdimme koronaan sairastuneista on se, että meillä on riittävät resurssit tutkia ja hoitaa jälkitaudit sekä heidät, joille korona jättää pitkäaikaisia oireita.
Mielenterveystilanne on heikentynyt kaikkialla maailmassa kroonisen stressin ja pandemian tuoman epävarmuuden vuoksi. Tämä on lisännyt yleistä sairaustaakkaa.
Monet tartunta-aallot ovat kasvattaneet jonoja terveydenhuollossa. Tämä syventää yleistä terveyskriisiä entisestään. Suomessa hoitotakuun toteuttamisessa on paljon enemmän haastetta kuin ilman koronaa olisi.
Koronapandemia on paljastanut monissa maissa terveydenhuoltojärjestelmien epätasa-arvon ja riittämättömän rahoituksen. Henkilöstö on ylikuormittunut ja sairaalapaikat eivät ole riittäneet.
Covid-19 -pandemia on kuitenkin paljon muuta kuin terveyskriisi. Se vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja talouteen. Köyhyys ja eriarvoisuus kasvaa maiden sisällä ja maiden välillä.
Vaikeita politiikkavalintoja ”ruton ja koleran välillä”
Korkeaa tartuntataso ja jokainen uusi infektio antaa virukselle uuden mahdollisuuden tulla tarttuvammaksi tai kehittyä sellaiseksi, että olemassa oleva rokotus ei suojaakaan siltä. Tämä taas luo loputtoman sairausaaltojen kierteen.
Nämä syklit pakottavat päätöksentekijät tekemään jyrkkiä valintoja "viruksen kanssa elämisen" ja viruksen tuoman sairauksien sekä kuoleman taakan välillä. Tilanne toisaalta pakottaa ankariin toimiin terveydenhuoltojärjestelmien suojelemiseksi romahdukselta. Ankarat toimet taas vahingoittavat talouttamme, koulutustamme ja hyvinvointiamme.
Pandemia on opettanut, että "kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa".
Euroopan neuvoston yleiskokous linjasi torstaina, että maiden tulee noudattaa WHO:n ja asiantuntijoiden neuvoja sekä mukauttaa pandemian torjuntatoimia paikallisen tilanteen mukaan ja jatkuvasti kehittyvän tieteellisen tiedon mukaan.
Silloin kun on tarpeen määrätä perusoikeuksia rajoittavia kansanterveydellisiä toimenpiteitä, pitää varmistaa, että päätökset tehdään ja niistä tiedotetaan selkeästi sekä avoimesti ja että ne täyttävät oikeutetun päämäärän ja että ne ovat oikeasuhteisia. Tätä samaa perustuslakivaliokunta on Suomessa korostanut lausunnoissaan.
Parlamenttien, oikeuslaitoksen ja tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden pitää arvioida toimia.
Lisäksi tarvitaan jatkuvia arviointeja sen varmistamiseksi, että toimenpiteet eivät ole käytössä pidempään kuin on tarpeen, mutta myös siksi, että voidaan harkita muiden tarkoituksenmukaisempien toimien käyttöön ottoa.
Suojautumista tarvitaan yhä
Euroopan neuvosto haluaa rohkaista rokottautumaan, maskin käyttöön, fyysisen etäisyyden pitoon, käsihygieniaan, ruuhkien ja suljettujen tilojen välttämiseen sekä varmistamaan kunnollinen ilmanvaihto kouluissa, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tiloissa sekä julkisissa rakennuksissa koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Tuttuja juttuja Suomessa.
Neuvosto linjaa, että tartuntoja tulee vähentää ottamalla käyttöön WHO:n ohjeiden mukaiset oikea-aikaiset ja porrastetut toimet, jotta nousevat tartuntamäärät saadaan hallintaan.
Samalla on kompensoitava rajoitusten haitallisia vaikutuksia.
Lisäksi tulee kehittää tuotantokapasiteettia, jakelua ja harkita korkealaatuisten naamarien käytön velvoittamista (mahdollisuuksien mukaan siirtymällä asteittain FFP2-standardin maskeihin) riskitilanteissa kuten joukkoliikenteessä, kouluissa ruuhkaisissa tiloissa sisällä ja ulkona.
Suojaavat maskit tulisi mahdollisuuksien mukaan tarjota maksutta haavoittuville ryhmille.
Covid-19 -testauksen tulisi olla maksuton erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalihenkilöstölle, lapsille ja koulun henkilökunnalle, välttämättömille työntekijöille, altistuneille ja oireisille henkilöille.
Passeille kannatusta Euroopan neuvostossa
Neuvosto kehottaa harkitsemaan Covid-19-passien tai -sertifikaattien käyttöä, niissä yrityksissä, joiden toiminta ei ole välttämätöntä. Samoin kehotetaan harkitsemaan esimerkiksi enimmäiskapasiteettirajoituksia yrityksille ja tapahtumille, joissa tartuntariski on korkea. Samalla koulut, yliopistot ja yritykset pidetään auki niin kauan mahdollisista.
Lisäksi neuvosto rohkaisee etätyöhön aina kun se on mahdollista.
Neuvosto kannattaa tartuntaketjujen katkaisemista ja haavoittuvien henkilöisen suojaamista tartunnalta. Se peräänkuuluttaa tehokkaiden, helposti saatavilla olevien ja kohtuuhintaisten testausjärjestelmien sekä kontaktien jäljitysjärjestelmien käyttöönottoa.
Riittävän pitkän eristyksen määräämistä tartunnan saaneille ja riittävän pitkää karanteenia altistuneille. Pitää varmistaa, että tartunnan saaneille on olemassa tarvittava taloudellinen ja muu tuki, jotta annettuja ohjeita kykenee noudattamaan. Torstaina esitelty sairausvakuutuslain muutos tähtää tähän.
Lisäksi neuvosto muistuttaa, että Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan sisältyvät taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet taataan.
Täysistunnon päätös korostaa, että tehottomia yleisiä matkustuskieltoja ei pitäisi asettaa, vaikka uusia variantteja ilmaantuu.
Velvollisuus ottaa rokotus - oikein vai väärin?
Euroopan neuvoston parlamentin yleiskokous kehottaa käynnistämään keskustelun mahdollisesta rokotusvelvollisuuden säätämisestä tietyin reunaehdoin.
Rokotusmääräykset eivät saisi koskea henkilöitä, jotka eivät lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotusta eivätkä määräykset saisi koskea lapsia ennen kuin kaikkien lapsille tarjottujen rokotteiden täydellinen turvallisuus ja tehokkuus on varmistettu.
Suomessa on paljon keskusteltu siitä, onko rokotuksen vaatiminen tietyissä tehtävissä ihmisoikeuksia rikkovaa. Yksiselitteistä vastausta ei ole. Kyse on vastakkain olevista oikeuksista ja harkinnasta niiden välillä. Euroopan neuvoston raportin yhteydessä ei pidetty ihmisoikeusrikkomuksena terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilöstön rokotusvelvoitteita, koska niillä suojataan haavoittuvassa asemassa olevia.
Solomakhin tapauksessa Ukrainassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että pakollinen rokotus loukkaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa vahvistettua oikeutta koskemattomuuteen. Se päätteli kuitenkin, että tällainen puuttuminen voi olla perusteltua, jos sitä pidetään "tarpeena hallita tartuntatautien leviämistä".
Huhtikuussa 2021 Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin antoi tuomion asiassa Vavřička ym. vastaan Tšekin tasavalta. Tuomioistuin katsoi, että Tšekin politiikka, jossa määrättiin sakkoja vanhemmille, jotka kielsivät rokottamasta lapsiaan sekä päätöstä sulkea rokottamattomat lapset pois esikoulusta, oli Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaista.
Tuomioistuin totesi, että valtioilla on velvollisuus suojella asukkaidensa terveyttä ja elämää, mukaan lukien ne, jotka ovat erityisen alttiita tietyille taudeille ja jotka eivät voi saada erityisiä rokotteita lääketieteellisistä syistä.
Matala rokotusaste lisää vakavien sairauksien puhkeamisen riskiä, mikä voi vaikuttaa vakavasti yksilöiden terveyteen ja yhteiskuntaan yleensä.
Se, onko pakollinen rokotus ja/tai rokotekorttien käyttö välttämätön kansanterveystoimenpide ja ihmisoikeuksien mukainen, riippuu asiayhteydestä ja tieteellisestä näytöstä, mutta valtiolla on asiassa suuri harkintavalta.
Itävalta ottaa käyttöön laajan rokotuspakon
Itävallasta on juuri tullut ensimmäinen maa, joka velvoittaa covid-19-rokotuksen melkein kaikille 18 vuotta täyttäneille 1. helmikuuta. Rutiinitarkastukset rokottautumisesta alkavat maaliskuun puolivälissä.
WHO:n Euroopan pääjohtaja Robb Butler sanoi marraskuussa 2021, että keskustelu pakollisesta rokotuksesta on tervettä.
Kriittisenä aikana, jolloin yhteiskuntamme yrittävät voittaa uusia pandemian aaltoja, hallitusten on tasapainotettava yksilön oikeudet ja velvollisuus suojella kansanterveyttä.
Valtiolla on myös velvollisuus turvata yhteiskunnan haavoittuvien yksilöiden oikeus terveyteen, koska he ovat suuremmassa vaarassa, koska muut eivät halua rokottautua.
Faktatarkastusta ja rokotevalistusta tarvitaan
Linjauksissa korostui se, että Covid-19 -rokotteita koskevaa väärää tietoa ja disinformaatiota tulee tehokkaasti ehkäistä ja investoida rokotevalistukseen sekä jakaa läpinäkyvää tietoa rokotteiden turvallisuudesta ja mahdollisista sivuvaikutuksista.
Esiin nostetaan työ sosiaalisen median alustojen kanssa ja tarve säädellä väärien tietojen leviämistä.
Kannanotossa muistutetaan yhteistyöstä kansalaisjärjestöjen kanssa syrjäytyneiden ryhmien tavoittamiseksi sekä paikallisyhteisöjen kanssa tehtävästä työstä, jotta rokotekattavuutta saadaan lisättyä.
Varaudutaan tulevaan paremmin
Lisäksi kannanotto sisältää linjauksia tulevaan, jotta meillä olisi enemmän tutkittua tietoa ja yhtenäisemmät hoito-ohjeet pitkittyneestä koronasta ja keinoja tukea sairastuneita sekä ehkäistä sairaudesta johtuvia haittoja.
Yhteiskuntien parempaan varautumiseen halutaan panostuksia. Olipa kyse tutkimuksesta, tulevien pandemioiden ehkäisystä tai niiden kanssa elämisestä.
On ensiarvoisen tärkeää välttää pandemioiden politisointia – ja kansanterveystoimenpiteiden politisointia niiden hillitsemiseksi.
Raporttia ja suosituksia käsittelevä komitea oli pääosin yksimielinen raportin sisällöstä. Muutamista kohdista äänestettiin ja ne koskivat lähinnä sanamuotoja rokotuksiin liittyen.
