Tarja Filatov: Maailman ympäristöpäivä laskee iltaan

Elin lapsuuteni energiagriisin aikaan. Kattila  kansi piti olla kiinni hellalla ja ovet piti sulkea kun tuli ulkoa ja kylmästä alakerrasta. Joskus unohtui ja ”rangaistuksena” oli muutama oven sulkemisen harjoittelukierros. Muistan, kun Vanajassa ei oikein voinut uida eikä kalaa oikein syödä. Nyt Vanajan kuha on yksi lempiruuistani.

Nuoruuteni pelkäsin, että otsonikato tuhoaa maapallon, mutta siihen löytyi ratkaisut. Oli poliittista tahtoa ja vaihtoehtoja silloisille erilaisille haitallisiille kaasuille. Vieläkään en tohdi käyttää suihkepulloja.

Nyt ikäännyn maailmassa, jossa luontokato ja ilmaston kuumeneminen ovat koko ihmiskuntaa uhkaavia ongelmia, jotka koskettavat meistä jokaista. Uskon kuitenkin, että siirtymä ekologisesti kestävään yhteiskuntaan on mahdollista. Se on välttämätöntä, mutta samalla se tuo uusia mahdollisuuksia.

Suomessa päästöt laskivat pitkään, mutta nyt lasku uhkaa hidastua ja jopa pysähtyä kokonaan. Suomen 2035 hiilineutraaliustavoite on perustunut oletukselle, että metsät ja maaperä sitoisivat nettona merkittäviä määriä hiiltä. Viimeisimpien arvioiden mukaan Suomen maankäyttösektori ei ollut enää kokonaisuutena hiilinielu, vaan päinvastoin päästölähde. 

Euroopan Unioni on keskeinen toimija kansainvälisessä luonto- ja ilmastopolitiikassa. Ei siis ole yhdentekevää, ketä EU-vaaleissa äänestää. 

EU:n on pystyttävä pitämään kiinni tavoitteistaan torjua luontokatoa ja jatkettava suunnan näyttämistä päästöjen vähentämisessä. Ikävä kyllä Suomessakaan ei ole kyse vain lisätiedosta hiilinielujen suhteen, vaan ympäristöpolitiikan linja on muuttunut. 

Toimet ilmastolain mukaiseen hiilineutraaliuteen eivät riitä. Polttoaineen jakeluvelvoitteen lasku aiheuttaa työ- ja elinkeinoministeriön teettämien arvioiden mukaan jopa yli miljoona tonnin vuosittaiset lisäpäästöt eikä tilalle ole esitetty korvaavia ratkaisuja.

Maatalouden päästöissä on skarpattavaa. Ne eivät ole laskeneet käytännössä lainkaan 2000-luvulla. Tämä on seuraavan kauden isoimpia EU-kysymyksiä.  

Talouden kestävyyteen tarvitaan ratkaisuja. Maapallon kantokyvyn turvaamiseen tarvitaan toimia. Ihmisten hyvinvointi on turvattava.

Ikävä kyllä ilmastonmuutos kielletään jopa kokonaan, jopa eduskunnassa.

Vihreä siirtymä on kohtalon kysymys. Tuore Oxford Economicsin arvio alleviivaa, kuinka hiilineutraalius vuonna 2035 toisi tämän vuosisadan puoliväliin mennessä Suomelle jopa yli 200 miljardin (kumulatiivisen) lisäyksen bruttokansantuotteeseen. Tämä on ymmärrettävä talouden tasapainottamisessa ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa.

Suomen ja suomalaisten yritysten menestys on riippuvainen vihreän siirtymän onnistumisesta. Osa kilpailuedustamme rakentuu juuri puhtaasta teknologiasta ja korkeista standardeista. Suomalainen elinkeinoelämä on onneksi ollut eturintamassa kehittämässä vihreän siirtymän ratkaisuja.  Korkea jalostusaste, puhdas tuotanto sekä digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen kuuluvat moderniin maailmaan.

Tarja Filatov: Vielä ei ole liian myöhäistä

Sen minkä ihminen on tehnyt, sen voi ihminen muuttaa. Yksilötasolla kenenkään ei tarvitse olla täydellinen. Minulla on tapana sanoa, että kenelläkään ei saa olla kaikkia ilmastopaheita, mutta jokaisella saa olla jokin. Tämä siksi koska elämämme ovat erilaisia. 

Maapallo on rajallinen ja sen kunnioittaminen on koko ihmiskunnan hyvinvoinnin edellytys. Riskit eivät poistu silmiä sulkemalla tai ajattelemalla, että jossain muualla tuhotaan maapalloa enemmän. Suomalaisten kulutus ja tuotanto eivät ole nykyisellään kestäviä.

Ilmastonmuutosta on hillittävä ja samaan aikaan sopeuduttava sen tuomaan muutokseen. Kiertotalous, vähähiilisyys ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vievät kestävään suuntaan.

Ilmastonmuutosta on mahdollista hillitä, meillä on teknologiaa ja osaamista siihen. Voimme myydä osaamistamme, luoda kestävää hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen. Vihreä teknologia on jo olemassa ja sitä kehitetään jatkuvasti lisää. Olennaista viennin ja työpaikkojen näkökulmasta on, että osaamme kaupallistaa osaamistamme.

Ilmaston lämpenemisen haitat eivät jakaudu tasan. Ilmastopolitiikkaa on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. On otettava huomioon toimien vaikutukset eri väestöryhmissä, eri alueilla ja lievennettävä vaikutuksia sekä kompensoitava kustannuksia. Kukaan ei saa joutua kohtuuttomaan tilanteeseen. Esimerkiksi verotusta on uudistettava radikaalisti. Eikä meillä vielä ole edes malleja olemassa siitä miten.

Tarja Filatov: Ilmastotoimet edistävät innovaatioita

Meillä on hitaasti hiipiviä kriisejä ja ryminällä päälle tulevia.

Tilannetta voi kuvata tutulla sammakko kattilassa -esimerkillä. Jos sammakon laittaa kylmään kattilaan ja hellan päälle, sammakko kiehuu kuoliaaksi. Jos sammakko tiputetaan kiehuvaan veteen, se loikkaa pois. 

Ukrainan sota on kiehuva vesi.  Riskinä on, että iImastonmuutos ja luontokato on kylmä kattila kuumenevalla hellalla. On osattava hypätä pois silloin kun vielä pystyy. Siksi tarvitaan kunnianhimoisempi ilmastolaki, joka toimii vahvana ohjauskeinona ilmastopolitiikalle.

Lakiin pitää kirjata hiilineutraaliustavoite ja konkreettiset välitavoitteet sen saavuttamiseksi. Sitova hiilineutraaliustavoite on paras ohjauskeino Suomen ilmastopolitiikalle. Samalla se tarvitsee tuekseen välitavoitteita sekä näkemyksen pidemmästä, vuoteen 2050 asti ulottuvasta tavoitteesta. Kuntien ja alueiden ilmastotyötä pitää vahvistaa.

Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Tavoite edellyttää pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU:n hiilineutraalius saavutetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ennen vuotta 2050.

Muutos ei tapahdu hetkessä. Siksi on pidettävä kiinni vuodelle 2030 asetetusta välitavoitteesta eli vähintään 55 prosentin päästöalenemasta. 

Tavoite ei ole mahdoton, koska esimerkiksi VTT:n raportissa arvioitiin, että vuodelle 2030 esitettävän 60 prosentin päästövähennystavoitteen vaikutukset kansantuotteeseen ovat monilta osin positiivisia. Tämän jälkeen tilanne hankaloituu ja kansantuotteen arvellaan olevan reilun prosentin perusskenaariota pienempi. 

Esityksessä asetettava 60 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030 voidaan silti nähdä perusteltuna talouden kannalta, sillä on havaittu, että jo keskipitkän aikavälin tiukka ilmastotavoite vauhdittaa tarvittavaa yhteiskunnan rakennemuutosta kohti hiilineutraaliutta.  

Osa ihmisistä ajattelee, että korona ja Ukrainan sota antavat meille luvan viivyttää ilmastotoimia. Ikävä kyllä asia on päinvastoin. Venäjän hyökkäys lisää tarvetta fossiilisista polttoaineista irtautumiseen ja vihreään energiamurrokseen. 

Ikävä kyllä ilmastopolitiikasta ei ole yhteistä ymmärrystä ja jouduimme tänään eduskunnassa äänestämään asiasta. Esimerkiksi perussuomalaiset vaativat vastalauseessaan, että ilmastopolitiikkaa pitää löysentää.

Ilmastolaki ohjaa kehitystä oikeaan suuntaan, mutta ei välttämättä niin lyhyellä aikavälillä kuin mitä Venäjän energiasta irtautuminen nykyisessä tilanteessa edellyttää. Venäjä-toimet on rakennettava erikseen, mutta niiden on kuljettava samaan suuntaan.

Ilmastopolitiikassa on tärkeää, että kun ratkaisuista päätetään on etsittävä ratkaisuja, jotta ilmastotoimien kustannukset jakautuvat maksukyvyn mukaan ja jotta tulotasosta riippumatta kaikilla on mahdollisuus ilmastoystävälliseen elämäntapaan. Tässä emme ole riittävästi onnistuneet.

Tarvitsemme uusien teknologioiden käyttöönottoa, uusia investointeja ja riittäviä TKI-panoksia yrityksiltä ja yhteiskunnalta. Kannattaa muistaa, että ilmastotoimet edistävät innovaatioita ja kasvattavat vientipotentiaaliamme. Tämä taas tekee hyvää kilpailukyvyllemme. Jos olemme edelläkävijöitä puhtaiden ja vähäpäästöisten ratkaisujen kehittämisessä ja käyttämisessä, se luo meille kilpailuetua.

Jotta ilmastotoimia voidaan tehdä kestävällä tavalla, niillä on oltava kansalaisten hyväksyntä. Siksi meidän on pyrittävä varmistamaan, ettei ilmastopolitiikka vaikuttaisi kielteisesti työllisyyteen tai lisäisi eriarvoisuutta tai tuloeroja. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty.

En kuitenkaan epäile ettemmekö kykenisi siihen uudistamalla verotusta ja sosiaaliturvaa. Olemmehan osanneet aikanaan rakentaa peruskoulun, sosiaaliturvan ja kansanterveyttä edistävän terveydenhuollon. 

Reilussa siirtymässä on tärkeää, että murroksesta aiheutuvat vaikutukset huomioidaan paitsi eri toimijoiden näkökulmasta, myös nykyisten ohella tulevien sukupolvien oikeuksien näkökulmasta. Suomalainen eläkejärjestelmä on hyvä esimerkki tällaisesta mallista.

#Ilmastolakko - Maapallo on ainutkertainen

Koululaisten ilmastolakko keräsi jo heti alkaessaan eduskunnan edustan niin täyteen väkeä, että Mannerheimintie piti sulkea. Mielenosoituksia on lisäksi muualla Suomessa. 

Nuoret liikkuvat spontaanisti ilman sen suurempia organisaatioita. Heillä on tarve osoittaa mieltään, onhan kyse omasta ja koko maapallon tulevaisuudesta.

Nuoret muistuttivat puheenvuoroissaan, että heidän ei pitäisi joutua olemaan eduskuntatalon portailla vaatimassa ilmastotekoja, vaan aikuisten pitäisi hoitaa työnsä. He ovat tässä oikeassa.

Meillä kaikilla on vastuu ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä. Se on sitä suurempi, mitä vaikutusvaltaisessa asemassa olemme. Tätä vastuuta ei voi kiertää sanomalla anteeksi, en tiennyt.

Ilmastolakossa arkiset toimet koulunkäynti ja työnteko pysähtyvät. Niin käy, jos ilmastonmuutosta ei pysäytetä. Siksi lakko on hyvä symbolinen nimitys mielenosoituksille. 

Kun olin lakkolaisten ikäinen, olin ihan varma, että maapallo tuhoutuu ja että otsonikato tuhoaa meidät. Ei tuhonnut.

Nyt olemme saman äärellä, mutta ratkaisut jota vaaditaan ovat moniulotteisimpia. Toimet joita tarvitaan ovat vaikeampia ja niillä on kiire.

Ilmastonmuutoksen seurauksena yhteiskunnallinen järjestys horjuu paljon pahemmin lakkoilun vuoksi. 

Suomen uusi hallitusohjelma on ilmastonmuutoksen näkökulmasta hyvä. Mutta se on vasta hallituspuolueiden yhdessä sopima paperi. 

IPCC:n mukaan fossiilisten polttoaineiden alasajo ei enää riitä. On etsittävä muita keinoja. Metsäkato on pysäytettävä ja turvemaapeltojen raivaaminen lopetettava, maankäytöstä syntyvät päästöt pitää saada kuriin jne. On toimittava EU-tasolla ja globaalilla koko maapallon käsittävällä tasolla. Sekä yksilöinä.

Ilmastonmuutokseen ei voi vastata vasta huomenna. Se on täällä tänään.