Maailman ympäristöpäivä

Tarja Filatov: Maailman ympäristöpäivä laskee iltaan

Elin lapsuuteni energiagriisin aikaan. Kattila  kansi piti olla kiinni hellalla ja ovet piti sulkea kun tuli ulkoa ja kylmästä alakerrasta. Joskus unohtui ja ”rangaistuksena” oli muutama oven sulkemisen harjoittelukierros. Muistan, kun Vanajassa ei oikein voinut uida eikä kalaa oikein syödä. Nyt Vanajan kuha on yksi lempiruuistani.

Nuoruuteni pelkäsin, että otsonikato tuhoaa maapallon, mutta siihen löytyi ratkaisut. Oli poliittista tahtoa ja vaihtoehtoja silloisille erilaisille haitallisiille kaasuille. Vieläkään en tohdi käyttää suihkepulloja.

Nyt ikäännyn maailmassa, jossa luontokato ja ilmaston kuumeneminen ovat koko ihmiskuntaa uhkaavia ongelmia, jotka koskettavat meistä jokaista. Uskon kuitenkin, että siirtymä ekologisesti kestävään yhteiskuntaan on mahdollista. Se on välttämätöntä, mutta samalla se tuo uusia mahdollisuuksia.

Suomessa päästöt laskivat pitkään, mutta nyt lasku uhkaa hidastua ja jopa pysähtyä kokonaan. Suomen 2035 hiilineutraaliustavoite on perustunut oletukselle, että metsät ja maaperä sitoisivat nettona merkittäviä määriä hiiltä. Viimeisimpien arvioiden mukaan Suomen maankäyttösektori ei ollut enää kokonaisuutena hiilinielu, vaan päinvastoin päästölähde. 

Euroopan Unioni on keskeinen toimija kansainvälisessä luonto- ja ilmastopolitiikassa. Ei siis ole yhdentekevää, ketä EU-vaaleissa äänestää. 

EU:n on pystyttävä pitämään kiinni tavoitteistaan torjua luontokatoa ja jatkettava suunnan näyttämistä päästöjen vähentämisessä. Ikävä kyllä Suomessakaan ei ole kyse vain lisätiedosta hiilinielujen suhteen, vaan ympäristöpolitiikan linja on muuttunut. 

Toimet ilmastolain mukaiseen hiilineutraaliuteen eivät riitä. Polttoaineen jakeluvelvoitteen lasku aiheuttaa työ- ja elinkeinoministeriön teettämien arvioiden mukaan jopa yli miljoona tonnin vuosittaiset lisäpäästöt eikä tilalle ole esitetty korvaavia ratkaisuja.

Maatalouden päästöissä on skarpattavaa. Ne eivät ole laskeneet käytännössä lainkaan 2000-luvulla. Tämä on seuraavan kauden isoimpia EU-kysymyksiä.  

Talouden kestävyyteen tarvitaan ratkaisuja. Maapallon kantokyvyn turvaamiseen tarvitaan toimia. Ihmisten hyvinvointi on turvattava.

Ikävä kyllä ilmastonmuutos kielletään jopa kokonaan, jopa eduskunnassa.

Vihreä siirtymä on kohtalon kysymys. Tuore Oxford Economicsin arvio alleviivaa, kuinka hiilineutraalius vuonna 2035 toisi tämän vuosisadan puoliväliin mennessä Suomelle jopa yli 200 miljardin (kumulatiivisen) lisäyksen bruttokansantuotteeseen. Tämä on ymmärrettävä talouden tasapainottamisessa ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa.

Suomen ja suomalaisten yritysten menestys on riippuvainen vihreän siirtymän onnistumisesta. Osa kilpailuedustamme rakentuu juuri puhtaasta teknologiasta ja korkeista standardeista. Suomalainen elinkeinoelämä on onneksi ollut eturintamassa kehittämässä vihreän siirtymän ratkaisuja.  Korkea jalostusaste, puhdas tuotanto sekä digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen kuuluvat moderniin maailmaan.

Tarja Filatov: Muovi ei ole välttämättömyystuote

Jokunen vuosi sitten yritin osallistua ”muoviton maaliskuu” -haasteeseen. Alku meni hyvin. Helsingin asunnon lähikaupassa tosin totesin, että pitää syödä iltaruuaksi banaaneja, koska lähes kaikki muu ruoka oli pakattu muoviin. No, kyllä sitä yhden kuukauden banaanilla elää, varsinkin kun päivällä saa töissä oikeaa ruokaa.

Lähdin työmatkalle New Yorkiin. Lopetin haasteen, koska kokoustavintolasta salaatin sai vain muovilaatikossa eikä lounaalle oikein muualle ehtinyt.

Tänään on maailman ympäristöpäivä. Muistutus siitä, että ihmisten toimilla ja muovisaasteilla on yhteys. Ilmastonmuutos ja  luontokato alkavat olla jo tuttuja, mutta yhä puhutaan liian vähän muovin haitoista.

Monta monta vuotta sitten olimme perheen kanssa lomamatkalla Aasiassa ja viidakkokierroksella ympäristötieteilijän kanssa. Hän kertoi silloin pienelle tyttärelleni, että mereen ei saa heittää muovipusseja, koska kilpikonnat luulevat niitä meduusoiksi, syövät ja kuolevat. Tarina jäi mieleen ja herätti meren muovisaasteisiin.  

Maailmassa tuotetaan yli neljäsataa miljoonaa tonnia muovijätettä vuosittain. Ostetaan miljoona muovipulloa joka minuutti, käytetään viisi biljoonaa muovipussia vuosittain. Kaiken kaikkiaan puolet kaikesta tuotetusta muovista on suunniteltu kertakäyttöisiksi – käytetään vain kerran ja sitten heitetään pois. Alle kymmenen prosenttia koskaan syntyneestä muovijätteestä on kierrätetty. 

Muovit, mukaan lukien mikromuovit, ovat luonnossamme. Ne ovat osa geologisia kerrostumia ja ovat  jopa antaneet nimensä uudelle meren mikrobien elinympäristölle, jota kutsutaan "plastisfääriksi".

Olemme tulleet riippuvaisiksi kertakäyttöisistä muovituotteista, vaikka niillä on vakavia ympäristö-, sosiaali-, talous- ja terveysvaikutuksia. Muovia on yhä enemmän ihmisten ja eläinten kehoissa. Muovisaaste on vakava uhka ekosysteemeille, ihmisten terveydelle ja ilmastolle. 

Muovi ei ole välttämättömyystuote. Voimme muuttaa kulutustottumuksiamme, jotta muovia – erityisesti ongelmalliset ja tarpeettomat muovit– voidaan poistaa ja ylipäätään käyttää vähemmän muovia.

Pakkauksia voidaan suunnitella uudelleen, moni joutuu tyhjentämään muoviroskiksen useammin kuin normiroskiksen. Järjestelmiä ja tuotteita voidaan uudistaa uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten. Voimme tehdä enemmän Suomessa, Euroopassa ja koko maailman tasolla.