Tiesitkö, että EU:ssa asuvista romaneista 80 prosenttia on köyhyysriskissä, vaikka EU:n keskimääräinen köyhyysaste on 17 prosenttia. Tiesitkö, että 80 prosenttia Euroopan romaneista asuu ahtaasti ja 30 prosenttia ilman hanavettä.
Koronan riivaamassa Euroopassa heidän omat mahdollisuutensa suojautua virukselta ovat olemattomat ja pääsy terveydenhuoltoon vaikeata.
Tilanne on paha etenkin Itä-Euroopassa ja Balkanilla. Ihmisillä ei ole ruokaa, koska he eivät voi harjoittaa elinkeinoaan esimerkiksi muovin ja metallin keräämistä ulkonaliikkumiskiellon sekä puuttuvien kasvomaskien vuoksi. Pysyäkseen hengissä monet tarvitsevat ulkopuolista apua.
Tänään vietetään kansainvälistä romanipäivää. Sitä on vietetty Euroopan romanien keskuudessa jo kohta 30 vuotta. Juhlapäivä saatiin suomalaiseen allakkaan vuonna 2014.
Päivän tarkoitus on nostaa esiin romaniväestön asemaan ja romanipolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Tänä vuonna kokoontumisia ja yhteisiä juhlia ei järjestetä koronan vuoksi.
Romanit kohtaavat rakenteellista syrjintää, jonka kitkemisessä Euroopan unioni on epäonnistunut. Ihmisoikeuksia kunnioittavana arvoyhteisönä unionin on vahvistettava romanipolitiikkaansa ja velvoitettava jäsenmaita luomaan romaneille yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautumiseen, työntekoon ja oman elantonsa ansaitsemiseen. Romanien syrjitty asema on eurooppalainen häpeä ja ihmisoikeusrikos.
Suomessa romanien olosuhteet ovat monessa suhteessa kansainvälisesti verrattuna hyvät. Silti meillä on parannettavaa. Moni varmasti muistaa jokunen kuukausi sitten tehdyn testin, jossa osaavat julkisuuden henkilöt hakivat työpaikkaa omalla ansioluettelollaan, mutta romaninimellä. Työpaikkahaastattelukutsuja ei herunut. Hiljaisuus ei ollut sattumaa, vaan kertoo syrjinnästä.
Suomeen ensimmäiset romanit saapuivat 1500-luvulla. Suomi oli osa Ruotsia ja maan hallitsijat suhtautuivat romaneihin kielteisesti. Eurooppaan romanit saapuivat jo 1300-luvulla. Romanit ovat meitä: eurooppalaisia ja suomalaisia.
Suomessa romaniasioihin alettiin kiinnittää valtion tasolla vuonna 1956. Silloin perustettiin Mustalaisasiain neuvottelukunta. Tavoitteena oli löytää tapa elää yhdenvertaisesti. Romanit haluttiin osallisiksi, aktiivisiksi toimijoiksi omien asioidensa käsittelijöiksi.
Yhteistyö romanivöestön ja viranomaisten kesken on Suomessa tuottanut tulosta. Nykyisin Suomessa on Romaniasiain neuvottelukunta, jonka tehtävä on toimia asiantuntijaelimenä romaneille tärkeissä kysymyksissä ja edistää romanien yhdenvertaisuutta.
Suomalainen hyvinvointipolitiikka lähtee yhdenvertaisuudesta, mutta romanien kohdalla meillä on vielä paljon tehtävää kielellisten, kulttuuristen ja sosiaalisten oikeuksien toteuttamisessa.
Romaniasian neuvottelukunnan painopisteinä on seurata romaniväestön yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien ja elinolosuhteiden kehitystä. Edistää tasa-arvoa ja antaa viranomaisille lausuntoja näissä asioissa.
Tehdä aloitteita ja esityksiä romaniväestön taloudellisten, koulutuksellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten elinolosuhteiden parantamiseksi sekä romaniväestön työllistymisen edistämiseksi.
Edistää romaniväestöön kohdistuvan syrjinnän poistamista, romanin kielen ja kulttuurin vahvistumista.
Meillä valtavöestöllä olisi paljon opittavaa romaneilta: lämpöä, välittämistä, yhteisöllisyyttä, ikäihmisten kunnioitusta. Eletään rinta rinnan, toisiamme kunnioittaen ja yhdenvertaisina. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa jokaisella on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Siitä hyötyy sekä yksilöt että koko yhteikunta.
Blogin kuvassa on romanilippu. Se edustaa kansaa, ei tarkkarajaista valtiota. Lipun sininen väri symboloi taivasta, vapautta, hengellisyyttä ja ikuisuutta, vihreä taas luontoa, maata, hedelmällisyyttä ja elämän käsinkosketeltavia puolia. Punainen 16-puolainen pyörä symboloi hevosten vetämien vankkurien, matkustamisen, kasvun ja kehityksen lisäksi romanien intialaista alkuperää.
