Romanit kohtaavat rakenteellista syrjintää, jonka kitkemisessä Euroopan unioni on epäonnistunut. Ihmisoikeuksia kunnioittavana arvoyhteisönä unionin on vahvistettava romanipolitiikkaansa ja velvoitettava jäsenmaita luomaan romaneille yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautumiseen, työntekoon ja oman elantonsa ansaitsemiseen. Romanien syrjitty asema on eurooppalainen häpeä ja ihmisoikeusrikos.
Tänään vietetään kansainvälistä romanipäivää. Sitä on vietetty Euroopan romanien keskuudessa jo kohta 30 vuotta. Juhlapäivä saatiin suomalaiseen allakkaan vuonna 2014. Päivän tarkoitus on nostaa esiin romaniväestön asemaan ja romanipolitiikkaan liittyviä kysymyksiä.
Ukrainassa sodan jalkoihin on jäänyt lukuisia ihmisiä. Siellä asuvat ihmiset puolustavat maataan Venäjän julmalta hyökkäykseltä ja erityisesti naiset ja lapset pyrkivät pakenemaan ja etsimään turvaa muualta Euroopasta.
Ukrainassa romaneita uskotaan olevan maan syrjäytynein vähemmistöryhmä, kuten monessa muussa maassa. Syrjäytymisen kierre on vaivannut Ukrainan romaniyhteisöjä sukupolvien ajan ja sillä on pitkä historia vainosta, sorrosta, hyväksikäytöstä ja assimilaatioista useiden hallintojen aikana. Riippumattomien tahojen arvioiden mukaan Ukrainassa saattaa olla 200 000 - 400 000 romania. Eniten romaniyhteisöjä on Karpaattien, Odessan ja Kharkivin alueilla.
Monet Ukrainan romanit viettävät koko elämänsä ilman henkilöllisyystodistusta tai rekisteröintiä. Arvioiden mukaan ’paperittomia’ on noin 35 000. Osattomuus ja virallisen aseman puute lisää heidän poissulkemista ja yhteiskunnasta eristämistä sekä vähentää kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien toteutumista.
On tärkeätä varmistaa se, että avun saaminen on tasapuolista riippumatta siitä, mikä on avuntarvitsijan tausta. Muistetaan, että lapsuudesta ei tule uusintaa ja siksi on tärkeä tarjota suojaa ja apua kaikille sodan kauhuja pakoon pyrkiville. Tehdä työtä sen eteen, että kaikki voisivat olla turvassa.