Julkisuus on sakeana esityksistä hintojen alentamiseksi, sosiaaliturvan parantamiseksi, verojen keventämiseksi. Ei ihme, olivathan viimeiset inflaatioluvut jo seitsemisen prosenttia. Hinnat nousevat ja asunto- ja opintovelallisen pelkona on myös korkojen nousu.
Monia asioita olisi tarve kompensoida ihmisille. Hallitus kompensoi työssäkäyville bensakulujen nousua korotetulla verovähennyksellä, köyhimmille kela-indeksin varhennetulla nostolla, mutta moni on jäänyt ilman kompensaatiota. Hyvin kohdentuvia kompensaatioita tarvitaan, mutta ne eivät synny hetkessä.
Ruuan arvonlisäveron alentaminen on noussut jälleen esiin. Se tuntuu mukavalta ja oikeaan osuvalta keinolta. Onhan ruoka välttämättömyys meille kaikille. Historiasta kannattaa kuitenkin ottaa oppia. Ruuan hintaa alennettiin Vanhasen hallituksen aikaan
Joudutaan varmaan pian ruuanalv-alennuskeskusteluun. Edellisellä alennuskerralla se auttoi alussa, mutta iso osa suli pian pois. Tutkimusraportin mukaan heti alennuksen jälkeen lokakuussa 2009 elintarvikkeet olivat keskimäärin 5,7 prosenttia halvempia kuin kuukautta aiemmin. Lokakuussa 2010 ruoka oli taas 3,4 prosenttia kalliimpaa kuin vuotta aiemmin, joten 60 prosenttia alv-alen hintoja alentavasta vaikutuksesta oli hävinnyt.
Elintarvikkeiden ja rehujen alv on nyt 14 prosenttia. Jos alvia alennettaisiin 4 prosenttiykskköä eli 10 prosenttiin, se maksaisi yli puoli miljardia euroa. Oikeammin valtion saamat verotulot alenisivat 520 miljoonaa euroa. Kauppakassissa alennus näkyisi alussa, mutta sen pysyvyydestä ei olisi mitään takeita. Satasen ruokakassin hinta alenisi 4 euroa, jos alennus menisi kokonaan hintaan, mutta tuskin menisi tai ainakaan pysyisi.
Jotta rahamäärä suhteutuu, niin samalla rahalla antaisi jokaiselle lapsiperheelle noin 1000 euroa vuodessa. Iso raha.
Itse ajattelen, että viisaampaa on etsiä ratkaisuja, jotka varmasti menevät perille ihmisille asti eivätkä jää väliportaisiin. Varmimpia keinoja olisivat mm. tuloverotuksen kevennys ja tulonsiirtojen korotukset. Työtulovähennys ja eläketulovähennys kohdennettuna pieni ja keskituloisille palkansaajille sekä eläkeläisille tai vauvaperheiden lapsilisän korotukset, voisivat olla toimivia keinoja.
Lapsiperheille kohdennettu tuki olisi perusteltua, koska köyhässä perheessä elää suunnilleen joka kymmenes lapsi Suomessa. Ruuan ja energian hinnan voimakas kallistuminen uhkaa tiputtaa uusia perheitä lapsiperheköyhyyteen ainakin 13 000 uutta lapsiperhettä.
Lapsiperheen köyhyydellä on elämän mittaiset vaikutukset. Haavoittavinta on vauvaperheiden köyhyys. Vauva-aikainen perheen köyhyys näkyy lasten elämässä muita yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina. Siksi lapsilisän korottaminen edes vauvaperheille olisi hyvä valinta.
Köyhyydessä elävistä lapsista 40% kertoo joutuneensa kiusatuksi perheensä taloudellisen tilanteen takia. Köyhyys siirtyy sukupolvelta toiselle. Kolmella neljästä toimeentulotukea saavasta nuoresta on toimeentulotukea saava vanhempi. Köyhyyden kierre on katkaistava, ainakaan se ei saa pahentua.