Suomessa puhutaan paljon työperäisestä maahanmuutosta. Tarvitsemme sitä. Hoiva-alalla katseet kohdistuvat yhä enemmän ulkomaiseen työvoimaan. Mutta miten rakentaa siirtolaisuutta ilman hyväksikäyttöä?
Ensimmäiset filippiiniläiset sairaanhoitajat tulivat Suomeen vuosia sitten. Filippiineillä on paljon työttömiä sairaanhoitajia, joten yhtälö näyttää reilulta.
Filippiinit on yksi maailman suurimmista työvoimareserveistä ja kymmenen prosenttia sen bruttokansantuotteesta koostuu ulkomailla työskentelevien rahalähetyksistä. Filippiinien keskuspankin mukaan rahalähetysten arvo on kymmeniä miljardeja euroja.
Reiluus ei ole helppo laji
Näyttää reilulta, mutta ei aina ole. Filippiiniläisiä sairaanhoitajia on houkuteltu sairaanhoitajan työhön, mutta työ on ollut jotain aivan muuta.
Filippiinien sairaanhoitajakoulutus on nelivuotinen korkeakoulutus. Sitä pidetään hyvänä, mutta silti Suomessa sairaanhoitajat tekevät hoiva-avustajan töitä. Joskus hoiva-avustajan palkalla, vaikka työ olisi vaativampaa. Työn ohessa voi kouluttautua lähihoitajaksi, mutta tie sairaanhoitajaksi on lähes mahdoton. Onko yhtälö sittenkään reilu?
Naiset muodostavat lähes puolet maailman siirtolaisista, mutta he kohtaavat erityisiä syrjinnän ja väärinkäytön muotoja. Suomi ei ole maista pahimpia, mutta puhtaita emme mekään ole. On syytä perään kuuluttaa eettisiä pelisääntöjä ja pidettävä huoli siitä, että laittomuuksia saadaan vähennettyä.
Kansainvälisesti siirtotyöläisnaiset tekevät työtä yleensä aloilla, jotka ovat vähiten suojattuja ja vähiten palkattuja, kuten kotitalousalalla. Kotitalouksissa työskennellään usein laittomina maahanmuuttajina.
Naisten oleskeluluvat ovat usein sidottu heidän miehensä oleskelulupaan. Tällainen riippuvuus haavoittaa. Naisten on jopa pysyttävä väkivaltaisessa parisuhteessa, koska muuten uhkaa karkotus.
Sukupuoleen perustuva väkivalta ja hyväksikäyttö, pakkoavioliitot ja naisten sukupuolielinten silpomiset voivat saada naiset hakemaan turvapaikkaa. Vaikka naiset ovat tällaisessa vaarassa, he eivät välttämättä saa pakolaisasemaa.
Ihmiskauppa, rikoksista julmin
Ihmiskaupassa on kyse toisen ihmisen hyväksikäyttämisestä. Uhrit ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Tekijä käyttää hyväkseen uhrin erehdystä, riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa ja ottaa tämän valtaansa.
Kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea ihmiskaupan vastaiseen lainsäädäntöön ja uhrien auttamiseen. Ihmiskauppa on Suomessa kriminalisoitu rikoslaissa.
Suomessa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä vastaanotti alkuvuonna yhteensä 185 hakemusta asiakkaaksi ottamisesta. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin. Alkuvuonna 2022 auttamisjärjestelmän asiakkaaksi otettiin 139 henkilöä ja heidän 26 alaikäistä lastaan. Kriteerit auttamisjärjestelmään pääsemiseksi ovat tiukat.
Suomessa uhriksi joutuneisiin oli kohdistunut erityisesti pakkotyötä (38 henkilöä), seksuaalista hyväksikäyttöä (16 henkilöä) ja pakkoavioliittoja (11 henkilöä). Useimmin hyväksikäytön kohteeksi joutui Irakin, Suomen, Vietnamin, Thaimaan, Filippiinien, Afganistanin, Venäjän tai Marokon kansalainen.
Ukrainalaisia ei vielä näy avustusjärjestelmässä, mutta pelkäänpä, että kohta näkyy. Ukrainalaiset naiset ja lapset ovat joutuneet pakenemaan Venäjän julmaa hyökkäystä ja sotaa. Heillä on siksi suuri riski joutua hyväksikäytetyksi eri maissa. Tästä on näkyvissä jo merkkejä eri puolilla Eurooppaa. Toivottavasti Suomessa osaamme auttaa emmekä alistaa.
Suomessa tunnistetaan eniten naisiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä ja miehiin kohdistuvaa työvoiman hyväksikäyttöä.
Kun taistelemme ihmiskauppaa vastaan, pitää varmistaa säädettyjen lakien täytäntöönpano. Kyse on resursseista, kyse ei ole vain rahasta vaan myös ihmisten osaamisesta ja toimivista käytänteistä.
Uhreille on tarjottava mahdollisuus saada tietoa oikeuksistaan, lääketieteellisiin, psykologisiin, sosiaalisiin ja oikeudellisiin palveluihin sekä turvallinen majoitus.
Suojele, älä syytä
Uusi teknologia mahdollistaa uudet tavat naisten hyväksikäytölle. Tarvitsemme vahvemmat sääntelykehykset, joissa verkkoturvallisuus asetetaan etusijalle. Suojele, älä syytä.
Näitä mietin, kun osallistun IPUn eli parlamentaarikkojen kansainväliseen yleisistuntoon ja naisparlamentaarikkojen foorumiin, jossa tänään keskustellaan siirtolaisuuden vaaroista ja ihmiskaupasta.
Jotta voimme suojella tyttöjä ja naisia hyväksikäytöltä tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä. Tyttöjen päivän teemana on tytöt ja talous. Ihmiskauppa on valtava business, julma business. Sitä on kitkettävä kaikin keinoin.