Puhe työperäisen maahanmuuton lisäämisestä korkean työttömyyden oloissa tuntuu ylitsepääsemättömän ristiriitaiselta. Mutta onko se sitä? 90-luvun laman massatyöttömyyden aikaan oli tarjolla työpaikkoja, joissa oli pulaa tiettyjen alojen osaamisesta.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi viime vaalikaudella raportin, joka kertoi, että Suomessa olisi 100.000 työllistä enemmän, jos kaikkiin töihin riittäisi osaavia tekijöitä. Silloin työttömiä oli 100.000 vähemmän, mutta työ ja tekijät eivät kohdanneet. Kyse oli mm. ammattitaidosta, alueellisesta kohtaamattomuudesta tai työhön liittyvistä tekijöistä.
Nyt odotamme kasvua ja työpaikkojen syntyä kuin kuuta nousevaa. Mutta entä kun se kuu nousee, riittävätkö tekijät?
Asiantuntijat arvioivat, että rakennetyöttömyytemme on yli kahdeksan prosenttiyksikön tasolla. Eli valtaosa työttömistä on vaikeasti työllistyviä. Taustalla on terveydellisiä syitä, osaamisen puutteita tai muita työllistymistä vaikeuttavia tekijöitä. Yritykset taas edellyttävät helposti työllistyvää työvoimaa, jonka osaaminen vastaa firman tarpeisiin.
Työvoiman riittävyydestä uhkaa tulla kasvun este. Siksi on huolehdittava samaan aikaan työttömien työllistymisestä ja työvoiman riittävyydestä.
Kanta-Hämeessä syntyvistä uusista työmarkkinoille tulevista nuorista tarvittaisiin määrällisesti 40 prosenttia yksinomaan hyvinvointialueelle, jos mikään ei muuttuisi. Yhtälö on kestämätön, koska työvoimaa tarvitaan muuallekin kuin sote-palveluihin. Laskelma avaa hyvin eläköitymisen mittaluokkaa.
Miten sitten hallita maahanmuuttoon liittyviä väärinkäytöksiä ja hyväksikäyttöä? Onko edessämme vääjäämättä kahden kastin työmarkkinat? Polkeeko työperäinen maahanmuutto automaattisesti palkkoja? Vastaus riippuu siitä, miten työperäistä maahanmuuttoa harjoitamme.
Huolehditaan siitä, että työttömillä on riittävät palvelut ja tuki, jotta heidän mahdollisuutensa työllistyä vahvistuu. Samaan aikaan on pidettävä huolta siitä, että Suomeen on turvallista tulla tekemään töitä.
Säilytetään työperäisessä maahanmuutossa saatavuusharkinta, jotta ulkomailta tuleva työvoima ei korvaa suomalaista työvoimaa, vaan täydentää sitä aloilla, joilla ei ole riittävästi tekijöitä.
On tehtävä paljon enemmän työntekijöiden suojan vahvistamiseksi ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Ihmisten haavoittuvuutta ja tietämättömyyttä ei saa käyttää työmarkkinoilla hyväksi.
Tässä muutama esimerkki, jolla väärinkäytöksiä voidaan ehkäistä.
TILAAJAVASTUUN VAHVISTAMINEN
Tiukennetaan tilaajavastuuta siten, että alihankintaketjujen määrä rajataan lainsäädännöllä.
Tilaajalla ja pääurakoitsijalla pitää olla suurempi vastuu koko alihankintaketjusta, mukaan lukien palkanmaksu, asiamukaiset työehdot ja -olosuhteet sekä varmistaaksemme, että vakuutusmaksut ja verot tulevat hoidettua.
Näillä torjumme myös harmaata taloutta ja huolehdimme, että rehelliset yrittäjät pärjäävät.
Pääurakoitsijoille ja rakennuttajille asetetaan velvollisuus varmistaa kaikkien työmaalla työskentelevien ulkomaalaisten yritysten, alihankkijoiden ja työntekijöiden työnteko- ja oleskeluoikeudet sekä yritystoimintaan oikeuttavat luvat.
Näiden toteutuminen pitää varmistaa riittävillä viranomaisvalvonnalla ja sanktioilla.
VERONUMERON LAAJENNUS
Laajennetaan veronumeron käyttöä kaikille niille aloille, joilla on havaittu keskimäärää suurempi osuus työperäistä hyväksikäyttöä, työnantajavelvoitteiden laiminlyöntiä tai veronkiertoa.
ALIPALKKAUKSEN KRIMINALISOINTI
Kriminalisoidaan alipalkkaus (palkkavarkaus) Suomessa esimerkiksi Norjasta mallia ottaen.
VAHVEMPI OIKEUSTURVA
Säädetään ammattiliittojen kanneoikeudesta, jotta työntekijän ei aina itse tarvitse ajaa oikeutta itseensä kohdistuneissa rikkomuksissa.
Parannetaan työntekijöiden oikeusturvan saatavuutta ottamalla käyttöön matalan kynnyksen oikeusturvakeinoja.
LAAJEMPI REKRYKIELTO
Laajennetaan ulkomaalaislain rekrytointikiellon käyttöalaa. Kieltoja rekrytoida uutta työvoimaa kolmansista maista on määrättävä entistä pienemmistä rikkomuksista.
Pidennetään merkittävästi rekrytointikieltojen määräaikojen vähimmäis- ja enimmäiskestoja. Varmistetaan lainsäädäntömuutosten ohella ministeriön ohjeistuksella maahanmuuttoviraston rekrytointikieltojen laaja-alainen käyttö.
Näin voidaan estää uusien kolmansista maista tulevien työntekijöiden rekrytointi niiltä työnantajilta, jotka syyllistyvät työvoiman hyväksikäyttöön ja muihin työsuhteeseen liittyviin rikkomuksiin.
Selvitetään työoikeudellisten prosessien kustannusten hillintään ja pitkään kestoon liittyviä tarpeita.
VAHVISTETAAN YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTUMISTA
Puututaan häirintään ja muihin työturvallisuusuhkiin tehokkaasti.
Otetaan käyttöön maahanmuuttajille suunnattu työelämäpassi, jonka suorittamalla varmistetaan, että kaikilla työmarkkinoille tulijoilla on perustiedot oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, ja tieto siitä, mistä lisätietoja ja apua saa, jos työelämässä kohtaa ongelmia.
VAHVISTETAAN KIELITAITOA
Huolehditaan riittävästä kielikoulutuksesta. Säädetään myös työnantajille velvoite huolehtia maahanmuuttajatyöntekijöidensä kielikoulutuksesta.
Huolehditaan maahan muuttaneiden mahdollisuudesta oppia vähintään toinen kotimaisista kielistä.
REILUMPI KILPAILUASETELMA
Vahvistetaan työsuojeluviranomaisten resursseja ja välineitä valvoa työpaikkojen toimintaa.
Tehdään riittävä sakkorangaistuksen uhka rekrytointisyrjintään ja korotetaan rangaistuksia työvoimaan suunnatuissa väärinkäytöksissä.
KOKONAISVALTAISEMPAA POLITIIKKAA
Rakennetaan Suomelle ministeriörajat ylittävä maahanmuuttopolitiikka, joka pohjautuu ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman saantiin.
REILUT TYÖMARKKINAT ON KAIKKIEN ETU
Viime aikoina on uutisoitu paljon maahanmuuttajiin kohdistuvista törkeistä väärinkäytöksistä. Osa rikoksista on piilossa ja vaikeasti löydettävissä. Siksi tarvitsemme vahvempaa lainsäädäntöä.
Kyse on ennen muuta ihmisten oikeudesta tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja yritysten välisestä tasapuolisesta kilpailusta sekä työmarkkinoiden reiluudesta ja toimivuudesta.
Tutkimukset osoittavat, että työperäinen maahanmuutto on selvästi kannattavaa Suomelle. Jopa niin kannattavaa, että se kattaa humanitäärisestä maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset.
Ihmiset ovat aina liikkuneet maasta toiseen. Olemme oppineet toisista maista kulttuureista paljon. Numeromme ovat Arabiasta, ruuti Kiinasta, tieto liikkuu ja kauppa kannattaa kun ihmiset liikkuvat. Luovuus ei synny umpiossa.
Voimme hyötyä työperäisestä maahanmuutosta paljon. Omista päätöksistämme riippuu olemmeko houkutteleva maa. Omista päätöksistämme riippuu myös se, miten oikeudenmukaisesti työmarkkinat toimivat.