Pääradasta ja sen rahoituksesta

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.)  sanoo 8.1. Hämeen Sanomissa, että kukaan ei ole hänelle esittänyt pääradan suunnittelurahaa. Jos hän tarkoittaa lausunnollaan sitä, että liikenteenneasioista vastaava ministeri Anne Berner ( kesk.) ei ole tehnyt virallista budjettiesitystä asiasta, hän saattaa puhua totta. Jos hän tarkoittaa, että asiaa ei ole hänelle esitetty, hän puhuu muunnettua totuutta. 

Olen henkilökohtaisesti puhunut hänelle asian tärkeydestä ja keskustelussamme hän nosti esiin Turun radan.

Pääradan kapasiteetista ja Hämeenlinnan sekä Riihimäen junaliikenteestä on tehty hallitukselle useita kirjallisia kysymyksiä. Vastaukset niihin allekirjoittaa asiasta vastaava ministeri. Hämeen liitto on asiaa valtiovarainministerille ja monille muille ministereille viestinyt.

Uskon myös, että hallituspuolueiden kansanedustajat ovat asiaa viestineet, koska useampi hämäläinen ja pirkanmaalainen hallituspuolueenkin  kansanedustaja allekirjoitti Hämeen liiton ja Kanta-Hämeen kansanedustajien yhdessä valmisteleman talousarviolaoitteen. Itse olin aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja ja uusin sen budjettiäänestystä. Asia ei ole voinut mennä valtiovarainministeriltä vahingossa ohi. 

Pääradan merkitys koko Suomen taloudelle on selvä. Se on tärkeä radan varrella asuville ihmisille ja työpaikkaliikenteelle, mutta myös teollisuudelle ja tavaraliikenteelle.

Valtiovarainministeri sanoo haastattelussa, että työllisyyden vahvistaminen on keskeisin tavoite. Olen asiasta samaa mieltä. Pääradalla ja sen välityskyvyllä on merkittävä rooli työllisyyspolitiikassa.

(Julkaistu Hämeen Sanomissa)

Jopa 36% ammateista häviää seuraavan parinkymmenen vuoden kuluessa – Filatov: ”Osaaminen, koulutus ja jatkuva uuden oppiminen paras keino selviämiselle”

– Teknologinen murros ja globalisaatio ovat jo muuttaneet voimakkaasti työn kysynnän ja työvoiman tarjonnan tasapainoa. Osaavan ja korkeasti koulutetun työvoiman kysyntä on lisääntynyt, sanoo työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov puhuessaan Hämeen Ammattikorkeakoulun valmistujaisjuhlassa eilen.

– Osaaminen, koulutus ja jatkuva uuden oppiminen ovat paras keino työn murroksesta selviämiselle, Filatov kiteyttää.

Filatov toteaa, että maailma muuttuu vinhaa vauhtia digitalisaation mukanaan tuoman uuden teknologian, kuten robotisaation ja tekoälyn myötä. On arvioitu, että jopa 36% ammateista häviää seuraavan parinkymmenen vuoden kuluessa.

– Tästä ei pidä huolestua, kaikki työn muutos ei ole järisyttävää, vaan pehmeää, lähes huomaamatonta.

Työpaikoista keskimäärin 12 prosenttia kuolee ja syntyy uusina vuosittain eli yli 220 000.

Tämän lisäksi ihmiset vaihtavat työpaikkaa muista syistä. Vuosittain työpaikoilla on yli 480 000 työntekijää, lähes puoli miljoonaa ihmistä, jotka eivät olleet siellä vuotta aiemmin. Viime vuonna työhön haettiin yhteensä 640 000 henkilöä.

– Uusia ammatteja syntyy vanhojen tilalle. Maailman muuttuessa oikeanlaisesta osaamisesta on tullut yhä tärkeämpää.

Tulevaisuuden osaamistarpeet liittyvät kykyyn oppia uusia aihealueita, hallita omaa ajankäyttöä, tunnistaa oleellinen ja ajatella kriittisesti.

– Me suomalaiset pärjäämme globaalissa kilpailussa kunhan huolehdimme kunnollisesta koulutuksesta, tutkimuksesta ja niiden pohjalta syntyvistä innovaatioista, Filatov vakuuttaa.

– Koulutetut nuoret pärjäävät Suomessa hyvin. Koulutuksesta on taloudellista ja henkistä hyötyä niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. Koulutus toimii myös tasapainottajana, vakuutuksena. Silloin kun taloudessa menee huonommin, koulutetut henkilöt pärjäävät paremmin kuin kouluttautumattomat. Koulutetun ihmisen on helpompi pärjätä suhdanne-vaihtelujen aikana ja kestää työmarkkinoiden rakenteellisia muutoksia, Filatov sanoo.

Suomalaiset nuoret suhtautuvat myönteisesti oppimiseen ja koulutukseen. Nuorisobarometrin mukaan nuorista 94 prosenttia uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Nuoret kokevat yleissivistyksen arvokkaaksi, ja suurin osa kertoo opiskelevansa itselleen mieluisaa alaa.

– Suomalaisen yhteiskunnan osaamisperustassa on kiistattomia vahvuuksia. Mutta meidän on kehitettävä koulutustamme ja tutkimustamme vastaamaan myös tulevaisuuden tarpeisiin. Elinikäistä oppimista tulee rakentaa moduleihin ja räätälöidä erilaisiin tarpeisiin. Koulutuksen ei ole pakko muodostaa ehjää kokonaisuutta, vaan tarvittava täydentävä palanen riittää, Filatov muistuttaa.

Filatov kuitenkin haluaisi, että niin sanottua yhden tutkinnon politiikkaa pitäisi arvioida uudelleen. Kiinassakin yhden lapsen politiikka saattoi olla taloudellisesti viisasta, mutta synnytti sosiaalisia ongelmia. Samoin saattaa käydä, jos valtion tuki ulottuu vain yhteen tutkintoon. Ihminen on erehtyväinen ja nykyisin valintoja joudutaan tekemään varhain.

– Aina on oltava toinen mahdollisuus, myös taloudellisesti tuettu mahdollisuus toiseen tutkintoon, Filatov sanoo.

(Julkaistu Demokraatissa)