Hoiva-alalla yleisesti käytetty jaksotyö on jäänne 1940-luvulta. Se on joustava työaikajörjestely, mutta se on keino välttää ylityökorvauksia. Uusi työaikalaki laajentaa jaksotyön käyttöä sosialaialalle. Nykypäivän politiikkaa olisi hankkiutua kokonaan eroon jaksotyöstä.
Superin mukaan 30.000 hoivatyöntekijää toimii muilla aloilla. THL:n arvion mukaan luku on jopa 70.000. Osaajia siis on, mutta jostain syystä työntekijät siirtyvät pois hoiva-alalta, vaikka ovat sille kouluttautuneet.
Keskustelu hoiva-alan työntekijöiden riittävyydestä on vahvistunut, koska ympärivuorokautiseen hoivaan halutaan lakisääteiset miniminormit henkilökunnan määrälle. Tämä hoivan laadun varmistamiseksi.
Yksi keino varmistaa osaavien hoivatyöntekijöiden määrä, on parantaa työaikajärjestelyjä. Nyt mennään väärään suuntaa. Hallituksen lakiesitys mahdollistaa jaksotyössä esimerkiksi yksityisellä terveysasemalla työvuoron, joka on klo 7-20. Tällaisesta työvuorosta ei tarvitsisi maksaa ylityökorvausta, jos työvuorosuunnitelmasta vähennetään vastaavat tunnit ja jos työaikajakson tunnit eivät ylity.
Positiivista työaikalaissa on lepoajan pidentäminen yhdeksästä tunnista 11 tuntiin. Mutta tässä sallitaan jaksotyössä poikkeus. Näin ei saisi olla.
Lyhyet vuoronvälit ovat yhteydessä väsymyksen, unettomuuden, tapaturmien ja sairauspoissaolojen lisääntymiseen. Ne vaikeuttavat työn ja muun elämän yhteensovittamista.
Uuden työaikalain mukaan säännöllisen työajan järjestelyistä voidaan sopia tietyissä tilanteissa aiempaan selvästi pidemmissä tasoittumisjaksoissa. Asiantuntijoiden näkemyksen mukaan neljän kuukauden tasoittumisjakso työajan enimmäismäärässä on liian pitkä. Näin pitkä tasoittumisjakso sallii hyvin pitkät viikkotyöajat, jotka kuormittavat erityisesti osatyökykyisiä. Kuuden viikon tasoittumisjakson pitää riittää.
Pitkät työajat voivat lisätä tapaturmia ja mahdollisesti esimerkiksi aivoveritulppia tai muita sydän- ja verisuonitapahtumia. Aikuinen tarvitsee 7-9 tuntia unta vuorokaudessa. Jo viikon kestävä osittainen univaje heikentää toimintakykyä ja voi heikentää työturvallisuutta.
Iltatyötä Suomessa tekee 56 prosenttia työntekijöistä. Tämä on enemmän kuin yhdessäkään toisessa Euroopan maassa. Yötyötäkin meillä tekee neljännes työntekijöistä. Riittävien lepotaukojenkin kanssa yötyö on terveysriski ja siksi yhteiskunnan tulisi organisoida työ siten, että yötyö rajataan vain välttämättömään.
Eduskunta hyväksyi maanantaina käytännössä uuden työaikalain. Lakiin jätetyistä lausumaehdotuksista äänestetään vielä. Sosialidemokraattien lausumassa edellytetään selvitystä, jonka tavoitteena olisi luopua jaksotyöstä kokonaan.