Nuori ei kouluta itse itseään, opettajia tarvitaan

Peruskoulu on yksi viisaimmista uudistuksista mitä Suomessa on tehty. Nyt on aika tehdä seuraava loikka ja turvata kaikille nuorille toisen asteen koulutus.

Lähes kaikk nuoret käyvät peruskoulun, koska meillä on oppivelvollisuus. Sama väline auttaa toisen asteen koulutuksen saavuttamiseen.

Työ muuttuu. Suomesta on kadonnut viimeisen 30 vuoden aikana 600.000 työpaikka, joihin on riittänyt pelkkä perusasteen koulutus. Korkeakoulutetun nuoren ja pelkän perusasteen varassa olevan nuoren työuran pituusero on jopa 15 vuotta.

Paroni Münchhausen nosti itsensä suosta omasta tukastaan. Koulutus ei toimi samoin, vaan opiskelijat tarvitsevat opettajia ja ohjausta.

Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on 40 prosenttia. Toisen asteen koulutuksen suorittaneilla se on 70 prosenttia. Korkeakoulutetuilla 85 prosenttia. Koulutuksen ja työllistymisen välinen yhteys on tiukka.

Kyse ei ole siitä, etteikö peruskoulun varassa oleva työntekijä voisi olla osaava ja hyvä työntekijä. Kyse on siitä, että he ovat paljon haavoittuvaisempia työelämän muutoksissa.

Olen politiikassa oppinut, että silloin kun valtiovallan ja yksilön velvollisuudet on kytketty toisiinsa alkaa tapahtua. Ikävä kyllä meillä on lakeja, jotka velvoittavat kuntia esimerkiksi tuottamaan palvelua, mutta se ei aina turvaa, että palvelu on kaikkien kohdalla saatavilla. 

Toisen asteen oppivelvollisuus ei tarkoita kaikille samaa lukiota tai ammatillista koulutusta. Osalle koulutus voidaan räätälöidä tarpeen mukaan. Erilaisia oppimisen muotoja tulee kehittää, tekemällä oppimisen suuntaan niille, joita teoriat ei kiinnosta.

Oleellista on se, että synnytetään oppimisen halu ja ilo. Itsenäiseen työskentelyyn oppiminen on tärkeää. Itsenäinen opiskelu ei ole samaa kuin yksinäinen. 

Vuonna 2017 ammatillisen opetuksen resurssia leikattiin 190 miljoonaa. Seuraavana vuonna säädettiin 80 miljoonalla lisätehtäviä, mutta resurssia tehtäviin ei lisätty. Opetusta on leikattu noin viidenneksellä. 1600 opettajaa on irtisanottu. Samaan aikaan opiskelijamäärä on noussut.

Nyt kokoomuslainen opetusministeri iloitsee, että virkamiesten tekemässä laskennallisessa budjetissa koulutukseen tehdään indeksitarkistukset. Ne tehdään laskennallisissa versioissa aina. Nykyhallituksen leikkaus oli poliittinen päätös. Toivottavasti seuraava hallitus päättää tehdä muuta kuin indeksitarkistuksen. Investoida tulevaisuuteen ja työllisyyteen.