TNL, me olemme sinusta ylpeitä!
Viikonloppuna Työväen Näyttämöiden Liitto TNL juhli 100-vuotissyntymäpäiväänsä tai oikeammin sata vuotta ja kirotun koronan kurittamat rapiat päälle.
Varsinainen 100-vuotisjuhla, kuten niin monet muut kulttuuri- ja taidetapahtumat, peruuntuivat koronasulkujen vuoksi.
Kulttuuriväki kantoi vastuunsa ja tapahtumat sulkivat ovensa solidaarisesti, jotta Suomi selviäisi ja selvisimmehän me. Ja selviämme vielä tästä lopusta.
Korona pakotti perumaan TNL:n monen ihmisen työpanosta vaatineet juhlat, mutta TNL:n historiaa se ei kykene peruuttamaan. Päinvastoin.
Kun työväenteatterit syntyivät Suomeen, ne eivät pönkittäneet hallitsijoiden valtaa eivätkä pyrkineet tuottamaan liikevoittoa hinnalla millä hyvänsä.
Omat teatterit antoivat työväenliikkeelle mahdollisuuden käsitellä itselle tärkeitä asioita. Tässä ajassa tuo yli sata vuotta vanha ajatus on ajankohtaisempi kuin koskaan.
Meillä on yhä tarve käsitellä aikamme kipeitä ilmiöitä. Paljastaa epäoikeudenmukaisuuksia, pohtia, parantaa, koskettaa, vaikuttaa jne.
Teatteri kehittyi Suomessa 1860-luvulla. Teatterin alkupolku oli kansansivistyksellinen. Mutta piippuhyllyillä istuva työkansa ei tuntenut ohjelmistoa omakseen, vaan rakensi oman teatteriverkostonsa työväentalojen juhlasaleihin.
Näissä esityksissä työväki pääsi päärooliin ja saattoi puuttua omaa elämäänsä koskeviin yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Pohtia sitä, mikä pitää korjata ja miten.
Työväenteatteri kukoisti aina 1950-luvulle asti. Sen jälkeen se sulautui maan teatterikenttään ja pienissäkin kaupungeissa työväenteattereista tuli kaupunginteattereita.
Ihan näin yksiviivainen työväenteatterin historia ei ole. Siihen mahtuu sisällissotaa, Lapuan liikettä, maailmansotaa, talouden lamoja ja nousuja. Riitoja ja rakkauksia. Elokuvan tuloa ja teknologian kehitystä. Palanen Suomen historiaa.
Alkuvaiheessa työväen teatterit olivat hajallaan, välillä nousten ja taantuen, joskus umpikujaan päätyen. Työväen Näyttämöiden Liitto kokosi joukot ja yhtenäisti käytäntöjä. 1920 perustettu liitto irtaantui suorasta kytköksestä poliittisiin puolueisiin ja korosti taiteellisen tason nostamista. Sisaruus työväenliikkeeseen ei kadonnut.
Sataan vuoteen mahtuu paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita, huikeita taiteellisia saavutuksia, yhteiskunnallista uudistumishenkeä ja paremman ihmisen ja paremman maailman rakentamista. Harrastajien ja ammattilaisten yhteistyötä. Henkilökohtaista ja yhteiskunnallista.
Oikeastaan on aika dramaattista, että 100-vuotisjuhlaa vietetään koronan varjostamassa ajassa.
(Puheenjohtaja Tarja Filatov puhui TNL:n 100-vuotisjuhlassa Kotkassa)