Elämme herkkiä aikoja. Aina kun rakennamme isosti uutta, voimme onnistua tai joutua ojasta allikkoon.
Nyt on uudistumisen hetki sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lainsäädäntö antaa raamit, sisältö rakennetaan Kanta-Hämeessä. Aluevaalit eivät ole yhdentekevät. Niissä valitaan päättäjät hyvinvointialueille.
Niissä linjataan vanhustenhoivan, terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden laadusta, saatavuudesta ja saavutettavuudesta, hinnasta, palveluverkosta, digitalisaation toteuttamistavoista jne. Meille kaikille elintärkeistä asioista.
Jokainen meistä tarvitsee hyvinvointialueen palvelua ja on jo tarvinnut. Melkein jokainen meistä on aloittanut elämänsä synnytyssairaalassa. Ikääntyessämme valtaosa meistä on tarvinnut lääkäriä tai muuta hoivaa jne.
Liian usein kuulee, että ei koske minua. Kyllä koskee ja kovasti! Haluan olla mukana rakentamassa hyvinvointimme tulevaisuutta.
Ehkäistään eriarvoisuutta
On tärkeää, että hyvinvointialueiden valtuustoissa hahmotetaan kokonaisuus. Uudistus onnistuu, kun painotamme perusterveydenhoitoa ja sosiaalipalveluita. Näin saamme suurimmat terveys- ja taloushyödyt.
Eriarvoisuuden ehkäisy ja terveyserojen kaventaminen on yksi keskeinen osa uudistuksen tavoitteita. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettava.
Ihmisen ei tarvitse tietää onko hän perusterve vai erikoissairas, vaan apua pitää saada tarvittaessa. Päättäjän puolestaan pitää ymmärtää, että jos kasvavaa tarvetta erikoissairaanhoitoon ei kyetä ehkäisemään ennalta, resurssit loppuvat.
Huolehditaan henkilöstön jaksamisesta
Uudet valtuustot tekevät linjavalintoja jo tulevana keväänä. Turvataan osaavan henkilöstön riittävyys, sillä palvelujen laatu syntyy motivoituneiden ja hyvinvoivien ihmisten työstä. Väsynyt ihminen ei opi uutta eikä kestä muutosta. Johtaminen, työnorganisointi, kouluttautumis- ja urakehitys on tärkeää.
Otetaan työntekijät mukaan uudistuksen käytännön toteutuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon. Tarjotaan työntekijöille mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä työyhteisöön muutoksessa ja sen jälkeen.
Parannetaan työoloja ja -ympäristöä mm. kehittämällä työterveyshuoltoa, turvaamalla henkilöstömitoitusten toteutuminen ja sijaisresurssit. Koko maassa on kyse lähes neljännesmiljoonan ihmisen työpanoksesta. Ei mikään pikkujuttu.
Luodaan selkeät pelisäännöt sille, miten palveluja tuotetaan. Laki määrittää vahvan julkisen pohjan. Yksityinen ja järjestöt toimivat täydentäjinä. Esimerkiksi palvelusetelit ovat joustava keino ruuhkien purkamisessa, ne tukevat yksilön valintaa silloin, kun asiakas on halukas ja osaava valitsemaan. Kumppanuutta korostava hankintaosaaminen, jossa laatu ja hinta ovat oikein painotettuja, tuo lisäarvoa omalle tuotannolle.
Lähipalveluista puhutaan paljon. Mitä niillä oikein tarkoitetaan? Itse ajattelen, että lähipalvelua on ainakin kotihoito, neuvola, laboratorion näytteenotto, lääkäri vastaanotto, hammashoito. Se voi olla enemmän, jos väestöpohja ja resurssit mahdollistavat. Vahvistetaan koulujen moniammatillista sote-tukea. Nämä palvelut on hyvä olla joka kunnassa ja Hämeenlinnan pitäjissä.
Vahvistetaan mielenterveyttä - erityisesti nuorten
Otetaan mielenterveyspalveluiden parantaminen tosissaan. Kun hoitotakuu tulee voimaan, sen on koskettava mielenterveyden palvelua. Takuun ajatus on, että ensimmäisenä päivänä saa arvion palvelutarpeesta ja että viikon sisällä pääsee lääkäriin ja tarvitsemansa avun piiriin.
Mielenterveyspalvelun parantaminen on välttämätöntä, koska korona on koetellut ja koettelee meidän kaikkien hyvinvointia. Erityisesti nuorten. Koko kansakunnan stressitasot ovat paljon korkeammalla kuin ennen koronaa, nuorten ahdistus ja masennus on lisääntynyt. Apua on saatava ajoissa. Huomioidaan tämä sote-resurssien jaossa.
Kyllä tästä hyvä tulee, jos toimeen tartumme. Ja tartummehan me. Ihminen ensin.
(Julkaistu Hämeen Sanomissa)