Ei ole yhdentekevää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat. Ikääntyneellä on oikeus turvalliseen elämään kotona riittävän kotiavun turvin. Jos kotona ei pärjää, on päästävä ympärivuorokautiseen hoivaan. Ihmisen ei tarvitse tietää, onko hän perusterve vai erikoissairas.
Tarvittava apu on saatava ajoissa ja taistelematta. Lapsiperheiden tukea on vahvistettava, kouluterveydenhoito turvattava ja ennaltaehkäistävä tilanteiden kärjistymistä haavoittuvimmissa perheissä.
Eriarvoisuuden ehkäisy ja terveyserojen kaventaminen on yksi keskeinen osa uudistuksen tavoitteita. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettava.
Kun mieli särkyy, omppu ja lenkki eivät riitä, vaan tarvitaan ammattiapua. Jos ihmisellä on jalka poikki, kukaan ei sano, että tule puolen vuoden päästä. Mielenterveyden häiriöissä odotusajat ovat kestämättömän pitkät. Mielenterveyden ongelmien kulut ovat 11 miljardia euroa vuodessa.
Rahaa on riittävästi, mutta se on väärässä paikassa. Apua pitää saada varhemmin ja matalammalla kynnyksellä, jotta inhimilliset ja taloudelliset kustannukset pienenevät. Huolehditaan, että mielenterveyteen panostetaan riittävän varhain ja riittävästi.
Osaavat ja motivoituneet ihmiset tuottavat parhaat palvelut. Väsynyt ihminen ei opi uutta eikä kestä muutosta. Hoiva-alan houkuttelevuutta on parannettava, jotta voimme turvata riittävän määrän osaavia työntekijöitä.
On panostettava johtamiskoulutukseen ja esimiestyöhön, työhyvinvointiin, fiksuun työn organisointiin ja työnkuviin, työterveyspalveluihin, pitkäjänteiseen kilpailukykyisen palkkapolitiikan ja työehtojen luomiseen. Huolehtia urakehityksen mahdollisuudesta. Vahvistaa jaksamista edistävää työaikakäytäntöä jne.
On tärkeää, että hyvinvointialueiden valtuustoissa hahmotetaan kokonaisuus. Uudistus onnistuu, kun painotamme perusterveydenhoitoa ja sosiaalipalveluita. Näin saamme suurimmat terveys- ja taloushyödyt ja rahat riittämään paremmin.
Tarja Filatov: Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat meille elintärkeitä