Korona, sota, energiakriisi. Tässä kolmen peräkkäisen budjetin ydinsanat. Tällä kertaa keskityttiin siihen, miten hintojen nousua, erityisesti sähkölaskun maksamista, voidaan helpottaa ihmisten arjessa.
Arvonlisäveron alentaminen auttaa kaikkia energialaskunsa kanssa tuskailevia. Lisäksi tulee kaksi erilaista tukimuotoa pieni- ja keskituloisille. Toinen tehdään verovähennyksenä, vähän kuin kotitalousvähennyksessä, Niille, joilla verotuksessa ei ole vähennettävää, mutta kulut kasvavat, avuksi tulee Kelan kautta tuki, vähän kuin koronatuet.
Silloin kun apua pitää saada nopeasti, keinot ovat rajalliset. On käytettävä olemassa olevia instrumentteja, vaikka ne eivät täydellisiä olisikaan. Tämän opimme, kun korona tuli Suomeen pyytämättä ja yllättäin.
Yleiseen toimeentuloon vaikuttavat taas indeksit. Tulemme näkemään suuria indeksikorotuksia. Niin suuria, että niihin ei ole totuttu. Mutta ikävä kyllä näemme suuria hinnan nousuja. Niin suuria, että niihin ei todellakaan ole totuttu.
Työssäkäyvien elämässä helpottavia elementtejä ovat päivähoitomaksujen alentaminen sekä työmatkavähennyksen parantaminen. Molemmat tukevat työssäkäyntiä ja työllisyyttä. Ovat kustannustehokkaita täsmätoimia.
Verotuksessa verotulojen alennus on miljardiluokkaa. Sen taustalla ovat kuntien ja valtion välisen verotuksen muutos sote-uudistuksen vuoksi sekä indeksitarkistukset.
Ihmisten tukemista on myös se, että etsimme ratkaisuja työvoiman saatavuuteen. On surullista mutta viisasta siirtää vanhustenhoivan hoitajamitoitusta. Joskus paras on hyvän vihollinen. Tavoitteesta ei silti pidä luopua, vaan käyttää aikalisä hoitohenkilöstön saatavuuden parantamiseen.
Budjettiriihessä päätettiin lisätä hoiva-avustajien koulutusta. Hyvä päätös on se, että ammattikorkeakoulujen harjoittelukorvaus poistuu. Tämä tuo sote-alan opiskelijoita harjoittelemaan. Nyt harjoittelusopimukset ovat olleet jäissä.
Hoitajamitoitus on parantanut henkilöstömäärää vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa, erityisesti hoiva-avustajien määrä on kasvanut. Jatkossa on syytä miettiä tarkkaan työnkuvat, kuka tekee mitäkin. On muistettava, että avustava työ vaatii ammattitaitoa. Hoitamalla se hyvin voidaan raivata aikaa hoivan ytimelle.
Hallituksella on ollut poikkihallinnollinen työryhmä, joka on pohtinut sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman saatavuutta. Se on listannut toimia, joilla saataisiin lisää ihmisiä alalle töihin. Näiden esitysten toimeenpanoon on varattu rahoitusta.
Työvoiman saatavuuden turvaaminen on yksi keskeisistä haasteista. Moni ihminen tekee vajaita työtunteja. Lähes 40 prosenttia työttömyysturvan saajista on työssä, heissä on iso työvoimapotentiaali. Myös iäkkäiden muutosturvan ja työllistämisen tuen avulla on lupa odottaa pidempiä työuria. Hyvän kannustimen jatkaa työuraa tuo yli 60 vuotiaiden työn verotuksen kevennys.
Työvoipapula on totta, mutta niin on pula työstä, koska kaikille työn löytäminen ei ole yhtä helppoa. Siksi on hoidettava molempia, turvatta työpaikkoja etsittävä keinoja luoda parempaa työllisyyttä. Huolehdittava siitä, että työvoima riittää, koska muuten siitä muodostuu työllisyyden kasvun este. Vahvempaa työllisyyttä taas tarvitsemme, jotta verorasitus ei kasva ja jotta voimme rahoittaa yhteiset palvelut.