Sähkön hinnannousu on iskenyt sellaisella volttimäärällä, että se sattuu. Tämän hetken iskujen taustalla on erityisesti Venäjän toimien aiheuttama energian sääntely ja hinnannousu. Meidän on pidettävä huoli siitä, että Putin ei jäädytä Eurooppaa eikä sammuta sen valoja.
Suomi on mukana pohjoismaisilla sähkömarkkinoille ja ne taas ovat sidoksissa eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin. Tämä vaikuttaa myös meihin.
Sähköä voi ostaa vaihtelevalla pörssihinnalla tai ennalta sovitulla vakaalla hinnalla. Joillekin pörssisähkö sopii. Apilla voi seurata hintaa ja ohjata kulutustaan edullisempiin hintahetkiin. Läheskään kaikille tämä ei sovi. Sähkölämmitys seuraa ennemmin pakkasta kuin pörssiä. Suomalaiset ovat valinneet kiinteän hinnan. Vain yhdeksän prosenttia meistä on valinnut pörssisähkön.
Kaikissa maissa ei ole kiinteää hintaa. Esimerkiksi Virossa inflaatio on moninkertainen Suomeen verrattuna ja se johtuu siitä, että Virossa ei ole kiinteää energian hintaa.
Kiinteän hinnan mahdollistaa sähköyhtiöiden johdannaissopimukset, joilla ne suojautuvat hinnanvaihteluja vastaan. Näissä johdannaissopimuksissa tarvitaan käteisvakuudet hinnannousuun vastaamiseksi. Tämä on ajanut monet energiayhtiö vaikeaan tilanteeseen.
Johdannaishintojen todella voimakas nousu viimeisten viikkojen aikana on ajanut monet kotimaiset energiatuottajat kriisiin, koska niiden käteisvakuudet ovat nousseet yli niiden kantokyvyn. Vaarana että toimijat ajautuvat maksuvaikeuksiin. Se ajaisi koko järjestelmän vaikeuksiin, jopa kaatumiseen.
Valtio haluaa turvata järjestelmän toimivuuden. Siksi valtio on luonut laina- ja takauspaketin yhtiöille.
Kaiken keskiössä on vakauden luominen sähkömarkkinoille sekä kohtuuhintaisen sähkönsaannin turvaaminen yrityksille ja kotitalouksille.
Monen media otsikoista syntyi mielikuva, että hallitus antaa energiayhtiöille 10 miljardin euron tuen. Ei anna. Tukipaketti muodostuu lainasta ja takuusta, mutta ei vastikkeetta. Jos yhtiö päätyy ottamaan valtiolta lainaa, se joutuu maksamaan vähintään 10 prosenttia korkoa. Se joutuu luopumaan palkitsemisjärjestelmistään ja osingonjaosta kunnes laina on maksettu kokonaan takaisin. Ja mikä tärkeintä, se joutuu luovuttamaan prosentin osakkeistaan valtiolle. Eli osakkeenomistajat joutuvat osallistumaan yhtiöiden pelastamiseen.
Paketti on signaali pankeille, että energiayhtiöiden taustalla on valtion vahvemmat hartiat.
Miksi suomalaiset energiayhtiöt pitää pelastaa? Siksi, että tarvitsemme lämpöä ja valoa koteihimme ja elinkeinoelämämme tarvitsee energiaa. Me emme kumarra Putinille.
Tämän akuutin ratkaisun rinnalla on etsitty eurooppalaisia ratkaisuja. Hintakatto, vakuusvaatimusten kohtuullistamista, windfall-vero, jolla ihmisten tukemista voidaan rahoittaa. ”Sdp ehdotti helmikuussa 2008 uutta windfall-veroa, jolla verotettaisiin ennen vuotta 1998 rakennettujen ydin- ja vesivoimaloiden omistajayhtiöiltä päästökaupan tuomia voittoja. Sdp:n malli toisi valtiolle 300 miljoonaa euroa vuodessa. Tarja Filatovin (sd) mukaan "tuulentuomia tuloja" eli ansiotonta arvonnousua on syytä leikata ja siirtää yhteiskunnan käyttöön.” Näin sanoin Wikipediaa lainaten eduskunnassa ja olen edelleen samaa mieltä.