Ilmastonmuutosta on hillittävä ja samaan aikaan sopeuduttava sen tuomaan muutokseen. Eduskunta keskusteli sopeutumisesta tänään. Ilmasto on jo muuttunut. Me emme ole etunojassa, vaan jälkijunassa. Ilmastonmuutosta on torjuttava kansainvälisesti ja kansallisesti. Kansallisesti ennakointi ja varautuminen on viisautta.
Ilmaston lämpenemisen haitat eivät jakaudu tasan. Ilmastopolitiikkaa on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. On otettava huomioon toimien vaikutukset eri väestöryhmissä, eri alueilla ja lievennettävä vaikutuksia ja kompensoida kustannuksia. Kukaan ei saa joutua kohtuuttomaan tilanteeseen. Uskon, että vaikkapa verotusta on uudistettava radikaalisti. Eikä meillä vielä ole edes malleja olemassa siitä miten.
Sen minkä ihminen on tehnyt, voi ihminen muuttaa. Yksilötasolla kenenkään ei tarvitse olla täydellinen. Minulla on tapana sanoa, että kenelläkään ei saa olla kaikkia ilmastopaheita, mutta jokaisella saa olla joku. Tämä siksi koska elämämme ovat erilaisia.
Innovaatiot, koulutus, korkean tason tutkimus mutta myös olemassa olevan osaamisen päivittäminen kaikilla koulutustasoilla on olennaista, jotta onnistumme tavoitteissamme. Varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja toisella asteella oppilaiden pitää saada riittävästi tietoa ilmastonmuutoksesta, luontokadosta ja sen vaikutuksista.
Tarvitsemme kestävyyskasvatusta kaikille koulutusasteille, jotta voimme tukea muutosta kohti ekologisesti kestävämpää elämäntapaa. Pelon ja torjunnan kulttuurista pitää päästä muutoksen tekemiseen. On muistettava, että ilmastonmuutos aiheuttaa ahdistusta ja sitäkin on osattava torjua.
Ilmastonmuutosta on mahdollista hillitä, meillä on teknologiaa ja osaamista siihen. Voimme myydä osaamistamme, luoda kestävää hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen. Vihreä teknologia on jo olemassa ja sitä kehitetään jatkuvasti lisää. Olennaista viennin ja työpaikkojen näkökulmasta on, että osaamme kaupallistaa osaamistamme.
Sopeutumisessa lähdetään siitä, että kaikki toimialat tekevät omaa työtään. Voisi ajatella, että kyse on valtavirtaistamisesta. Ilmastonmuutos vaikuttaa lähes kaikkeen, siksi on tärkeää, että kaikki toimialat kantavat oman vastuunsa.
Vaikkapa luonnonvara-alalla muuttuva ilmasto lisää metsäteollisuuden ja -talouden riskejä eikä kaikkia vaikutuksia vielä tunneta edes tunneta. Samaan aikaan on hyvä muistaa, että metsien monimuotoisuus ja elinvoimaisuus vahvistaa kykyämme selvitä ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Luonnon monimuotoisuuden säilyminen pitää ottaa huomioon suojelualueverkoston kehittämisessä ja hoidossa sekä muualla alueiden ja luonnonvarojen käytön yhteydessä.
Vieraslajien on ennustettu hyötyvän ilmastonmuutoksesta ja siksi niiden torjunnan merkitys kasvaa. Yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on riippuvaista monimuotoisesta luonnosta.
Lähes jokainen muistaa koulun biologian tunneilta ekosysteemit. Nykyään niitä käytetään muissa yhteyksissä kuin luonnossa. Jotta luonnon ekosysteemit toimivat tarvitaan monimuotoista luontoa. Vaikkapa metsissä yksi puulaji ei riitä, koska eri lajit ja elämän muodot ovat kytköksissä toisiinsa. Yhden lajin kuolema voi johtaa muiden lajien häviämiseen. Monimuotoisuus tuo luonnolle vastustuskykyä muutoksille, ilmastonmuutoksellekin.
Ilman monimuotoista luontoa ei ole ihmistä, ei ainakaan hyvinvoivaa ihmistä.
Ruokaturvan varmistaminen on tärkeä osa ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kasvispainotteinen ruokavalio vähentää ruoan ilmastovaikutuksia ja muuta ympäristökuormitusta ja edistää terveyttä. Mutta ei kaikkien tarvitse lihasta luopua. Sekin auttaa, kun vähentää lihansyöntiä ja erityisesti ruokahävikkiä.
Puhdas vesi on välttämättämyys. Suomen vesilaitostoimijat pitävät ilmastonmuutosta uhkana vesiturvallisuudelle, mutta uskovat itse pärjäävänsä. Korjausvelka on haavoittuvuus jo nykyään ja huonokuntoisen verkoston riskit voivat laueta, vaikkapa rankkasateiden yhteydessä.
Ilmastonmuutos voivat aiheuttaa haittaa liikenteessä ja heikentää infraa, kun ankarat ilmasto-olot heikentävät väylien kestävyyttä ja kuntoa. Kosteusrasituksen lisääntyminen taas vaikuttaa rakennusten kestoon. Homeen kanssa painimme jo nyt, mutta ongelma pahenee, jos emme osaa varautua. Entä tulvat, lumikuormat, lisääntyvät hulevedet: miten varaudumme niihin?
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta peruspalveluiden toimivuus on oleellista. Terveydensuojelun rakenteen kestävyys on avainasemassa ilmastonkestävyyden turvaamisessa. Jo nyt joudumme miettimään, miten selviämme mahdollisissa sähkökatkoissa. En usko, että vanhustenhoivamme on sähkökatkokestävä, vaikka terveydenhuollossa on paremmin varauduttu. Helleaallot ovat Suomen tappavin sääilmiö. Riskiryhmää ovat yksin asuvat vanhukset. Tässä on syytä parantaa varautumistamme. Sama koskee työsuojelua.
Miten sitten selviämme kaikista näistä varautumisen kasvavista kustannuksista. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa meille pysyviä tappioita, erityisesti jos hillintäpolitiikassa ei onnistuta eikä sopeutumistoimia lisätä nykyisestä tasosta.
Ennakoivan ja ennaltaehkäisevän sopeutuminen on asiantuntija-arvioiden mukaan edullisempaa kuin jälkikäteen tapahtuva reagoiva sopeutuminen. Ennakoivan ja ennaltaehkäisevän strategian tuomien kasautuvien hyötyjen arvioidaan Suomessa säästävän vuosina 2040–2070 noin 5-8 miljardia euroa reaktiiviseen strategiaan verrattuna ilmastoskenaariosta riippuen.
Siksi tuntuu surulliselta, että niin moni opposition puheenvuoro viesti, että nyt ei ole varaa. Minusta nyt ei ole varaa jättää tekemättä.