Aurinko ei vielä juurikaan flirttaile keväthangilla, mutta jälleen puhumme julkisuudessa eläkkeiden leikkaamisesta. Ainakin eläkeläisten osallistumisesta taloustalkoisiin.
Ennen uusia päätöksiä kannattaa pohtia, mihin ja keihin Orpon-Purran hallituksen säästöt ovat kohdentuneet ja mitä eläkepolitiikassa tapahtuu.
Eläkkeisiin on säästöjen saatossa kohdistunut lukuisia muutoksia. Osa niistä osuu nyt eläkeellä oleviin, osa tulevaisuuden eläkeläisiin.
On päätetty esimerkiksi eläkkeiden tasoa heikentävästä elinaikakertoimesta ja vanhuuseläkkeen ikärajan automaattisesta noususta.
Lisäksi eduskuntaan on tulossa uusi eläkeuudistus, johon sisältyy indeksirajoitin, joka heikentää maksussa olevien työeläkkeiden inflaatiosuojaa.
Julkisuudessa on esitetty, että pitäisi puuttua eläkekertymään palkattomien jaksojen kohdalla. Mitä ne palkattomat jaksot sitten ovat? Ne ovat vanhempainvapaita, opiskeluaikoja ja työttömyysjaksoja. Nämä kertymät kohdentuvat eri väestöryhmiin eri tavoin.
Kummallista keskustelussa on ollut se, että on vaadittu eläkeläisten osallistumista säästöihin. Jos nyt päätämme, että opiskelusta tai työttömyysjaksoista ei kerry eläkettä, niin se koskettaa tämän hetken työttömiä ja opiskelijoita tulevaisuudessa. Heitä joihin sosiaaliturvan leikkaukset ovat kohdentuneet kipeästi. Ja joiden elämässä leikkausten kasautuminen näkyy nyt.
Toinen peruste on se, että voitaisiin alentaa työeläkemaksuja ja näin raivata tilaa verotuksen kiristämiseen.
Tällä eduskuntakaudella eri etuuksia on leikattu rajulla kädellä ja samalla kevennetty mm. yhteisöveroa, jonka työllisyysvaikutukset ovat asiantuntijoiden mukaan varsin kyseenalaiset.
Yhteisöveron alentamiseen haettiin rahoitusta myös kuppaamalla valtion eläkerahastoa. Tämä pikavippi on osoittautunut varsin kalliiksi, koska valtio menettää joka vuosi rahaston tuloja. Suora velanotto olisi ollut edullisempaa.
Itse asiassa kannattaa muistaa, että suomalainen eläkepolitiikka on onnistunut paremmin kuin ennustettiin. Eläkkeellesiirtymisiän odote on nyt lähes vuoden alun perin tavoiteltua korkeampi.
Tuoreiden tilastojen mukaan suomalaiset jäävät työeläkkeelle keskimäärin 63,2-vuotiaana. Tavoite ylittyi lähes vuodella. Tämä tarkoittaa miljardiluokan vahvistumista työeläketurvassa.
Sitä paitsi iso osa eläkeläisiä on jo osallistunut talouden tasapainottamiseen. Lääkekorvaukset ovat heikentyneet, terveydenhuoltomaksut nousseet, palveluihin pääsy vaikeutunut jne. On väärin sanoa, että eläkeläiset eivät olisi osallistuneet.
Mutta on ryhmä, jotka eivät ole ole olleet leikkausten kohteena. Päinvastoin. He ovat maamme hyvätuloisimpia. Olipa tulo eläketuloa, palkkatuloa tai yritystuloa. Kannattaa kohdentaa tasapainotoimet hyvätuloisimpien verotukseen. Se tuo tuloa nopeasti, on yksinkertaista ja oikeudenmukaista.