Terveys on nouseva trendi julkisuudessa. Kun lukee nettilehtiä huomaa, että terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät jutut ovat lisääntyneet ja että usein ne ovat maksumuurin takana. Kyse ei ole naistenlehdistä.
Jutut perustuvat yksilön hyvinvointiin, mutta syytä olisi nostaa kansanterveysnäkökulma esiin. Suomi sai lapsia tappavat sairaudet kuriin rokottamalla, sydän- ja verisuonitauteihin puututtiin valistamalla, tapaturmiin mm. työsuojelulla jne. Sairauksilla on iso taloudellinen merkitys. Kestävyysvajetta taltuttaessa kannattaa muistaa, että investointi terveyteen on silkkaa säästöä.
Terveys on ihmisille luonnollisesti tärkeää. Se tuo vapautta tehdä asioita, joita sairaus saattaisi rajoittaa. Terveys on elämäniloa.
Terveysindeksi on mielenkiintoista luettavaa. Se kertoo väestön välisistä terveyseroista eripuolilla Suomea. Erot ovat suuret ja kasvavat!
Tämän vuosituhannen aikana sairastavuus on pienentynyt koko maassa 16 prosenttia. Kymmenessä terveimmässä kunnassa jopa 36 prosenttia. Kymmenessä sairaimmassa kunnassa vain viisi prosenttia.
Kanta-Häme pärjää kohtuullisen hyvin. Olemme Ahvenanmaan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan jälkeen seuraavaksi tervein maakunta. Hämeenlinna pärjää indeksissä hyvin. Kanta-Hämeen kunnista vain Jokioinen ja Hattula yltävät edellemme. Vaikkapa Päijät-Hämeen Lahti on kaukana takana.
Indeksi mittaa vakavampia sairauksiamme ja suhteuttaa ne väestön keskimääräiseen sairastavuuteen. Mittarina ovat syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat sekä dementia.
Sairastavuuden erot liittyvät elinoloihin, elintapoihin, perinnöllisiin tekijöihin ja terveydenhuollon toimintaan liittyviä syitä. Terveysindeksissä kuntien erilaiset ikärakenteet eivät vaikuta tuloksiin.
Kesän jälkeen kunnat aloittavat toden teolla budjettien laadinnan. Usein haetaan elinvoimaa ja tuskaillaan kasvavien menojen ja riittämättömien resurssien väliin jäävää kuilua.
Nykyisin isot uutiset nousevat siitä, miten hyvä alue on yrittäjien mielestä, miten elinvoimaisena alue nähdään, mikä on väestönkehitys. Tärkeitä lukuja ja vertailuja kaikki, mutta entäpä jos ihailisimme kaupunkeja, joissa ihmiset ovat hyvinvoivia ja terveitä.
Kyse ei ole yksinomaan elämänilosta, vaan kovista talouden faktoista. Sosiaali- ja terveydenhoitokulut ovat esimerkiksi Hämeenlinnassa yli 3400 euroa vuodessa asukasta kohti muksusta mummoon ja vauvasta vaariin. Ilman panostusta terveyteen Suomi ei selviä sairaanhoidon kuluista tulevaisuudessa.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Harvapa meistä yltää näin täydelliseen terveyteen.
Jokainen määrittää terveytensä omalla tavallaan. Esimerkiksi minusta tuntuu nykyisin joka aamu siltä, että katujyrä on ajanut ylitseni, vaikka olen perusterve.
Kolotus ei kuitenkaan ole vaarallista. Ikkunoiden maalaamisen seurauksena vaikeissa asennoissa pensselöinti saa minut käyttämään ihan uusia lihaksia. Sellaisia joiden olemassaoloon en ole ennen tutustunut. Ehkä suurin terveydellinen huoli on psyykkinen. Onko viisasta kokemattomana maalarina päättää rapsuttaa ja maalata kolmisenkymmentä ikkunaa ja puitetta. Varsinkin, kun osa ikkunoista on toisessa kerroksessa.
Ihminen voi tuntea itsensä terveeksi, vaikka hänellä on vaikeita vammoja tai sairauksia, joihin hän tarvitsee hoitoa. Omiin tuntemuksiin vaikuttavat ihmisen tavoitteet ja se, millaisessa ympäristössä elää.
Tärkeä osa terveyttä on riippumattomuus, itsenäisyys, mahdollisuus päättää omista asioistaan ja toimistaan sekä kyky itse huolehtia itsestään. Mitä paremmin ihminen on oman elämänsä herra tai rouva, sen paremmaksi hän kokee terveytensä.
(Julkaistu Hämeen Sanomissa)