Työttömyysturvan euroistamisen peruuttaminen on tässä suhdannetilanteessa viisas päätös.
Työttömyysturvan euroistaminen on periaatteessa kannatettavaa, mutta sopii huonosti aikaan, jolloin hinnat nousevat ja osa-aikatyöntekijöiden määrän tarve kasvaa.
Yksilön kannalta euroistaminen on plussaa tai miinusta riippuen siitä millaisissa pätkätöissä hän on. Nykyaikana keikkatyö on yhä useammin tehtävään sidottua ja työajan rytmittymistä on yhä hankalampi valvoa, tästä lähtökohdasta euroistaminen on perusteltua. Se kannustaisi yhdistämään erilaisia epätyypillisiä työjaksoja.
Valmistelussa on kuitenkin käynyt ilmi, että euroistamiseen sidottu säästövelvoite johtaisi lopputulokseen, joka soveltuu huonosti aikaan, jolloin osa-aikatyön määrä on noussut, hinnat nousevat voimakkaasti ja talous uhkaa vaipua taantumaan. Lain valmistuttua on käynyt ilmi, että malli leikkaisi työttömyysturvaa pienituloisilta vaihtelevaa työaikaa tekeviltä palkansaajilta.
Leikkaus heikentäisi mm. myyjien, ravintolatyöntekijöiden ja avustavien keittiötyöntekijöiden toimeentuloa. Tämä ei ole viisasta, koska joustavasta työvoimasta palvelualoilla on pulaa.
Euroistaminen ja leikkaus yhdessä saattaisivat jopa vaikeuttaa työvoiman saatavuutta, jos osa-aikatyöstä saatava taloudellinen hyöty kutistuu. Se voisi lisätä toimeentulotuen käyttöä ja sitä kautta vaikeuttaa satunnaisten työtehtävien tekemistä.
Alkavista työsuhteista yli 60 prosenttia on vähittäiskaupassa osa-aikaisia. Majoitus- ja ravitsemisalalla yli puolet.
Osa-aikatyön määrän lisääntyminen näkyy ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajissa, joista noin nelisenkymmentä prosenttia on työssä.
Viime vuonna useimmiten nimenomaan osa-aikaisesta työstä saatavan palkan jatkeeksi jouduttiin maksamaan soviteltua ansiosidonnaista päivärahaa jo 135 000 työntekijälle. Määrä on nousut vuodesta 2019 peräti 45 000 henkilöä. Suuntaa on alati lisääntyvä, koska esimerkiksi vuonna soviteltua ansiosidonnaista työttömyysturvaa sain hieman 65 000 henkilöä.
Työ- ja elinkeinoministeriön datamallin tulokset kertovat, että yksi merkittävä syy kohtaanto-ongelmalle on se, ettei osa-aikatyölle enää löydy tekijöitä. Osa-aikapalkka ei turvaa toimeentuloa mahdollista muuttamista työn perässä paikkakunnalta toiselle, vaikka halua olisi. Työttömät työnhakijat hakevat pääasiallisesti kokoaikatyötä, joten osa-aikatyö ei vastaan ihmisten tarpeita.
Osa-aikatyöntekijöiden kurittaminen nykyisellä energian ja ruuan hintojen nousutasolla ei ole perusteltua. Silti ajatusta euroistamisesta ei kannata hylätä, vaan euroistaminen kannattaa toteuttaa siten, että se ei heikennä osa-aikaisten työntekijöiden asemaa.
Oikein toteutettuna euroistaminen tukisi työllisyyttä, yksinkertaisi järjestelmää, mahdollistaisi paremman ennakoinnin. Se vähentäisi byrokratiaa ja lyhentäisi päivärahalle pääsyä, koska tieto tuloista saataisiin ilman erillisiä selvityksiä tulorekisteristä.