suostumuspohjaisuus

Tarja Filatov: Raiskauslainsäädännön evoluutiota

Moni varmasti muistaa yli kymmenen vuotta vanhan Jenni Vartiaisen laulun Nettiin. Se osui aikaan, kun some vasta teki tuloaan. …Sillä kun me erottiin. Sä laitoit minut nettiin. Niin kuin luonto minut tarkoitti. Tätäkö se tarkoitti? Kun me erottiin, sä laitoit minut nettiin. Koko maailma mua katselee. Kuvaruudun valoista, yksinäisten taloista…

Uusi eduskunnan käsittelyyn tuleva laki vahvistaa yksilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Raiskauksen määritelmä muuttuu siten, että jatkossa keskeistä on uhrin oma tahto. Toista esittävien seksuaalisten valokuvien lähettely ilman lupaa tulkitaan jatkossa seksuaaliseksi ahdisteluksi. Laulun tyttö voi jatkossa tehdä rikosilmoituksen.

Kun tulin mukaan politiikkaan aviopuolisoa ei voinut raiskata, koska puolison raiskaus ei ollut rikos. Ei vaikka väkisinmakaaminen olisi ollut kuinka selvä. Avioliitossa tapahtuva raiskaus tuli rangaistavaksi vasta vuonna 1994. Vasta vuonna 1998 alettiin käyttää raiskaus termiä, aiemmin puhuttiin väkisin makaamisesta. 

Vasta vuonna 1997 kumottiin laista Märta Tikkasen kirjan nimi Miestä ei voi raiskata. Kuuluisassa kirjassa raiskatuksi tullut nainen, kostaa miehelle ja menee poliisilaitokselle kertomaan, että on raiskannut miehen. Poliisin vastus on miestä ei voi raiskata. Ja näin asia oli pitkään juridisessa mielessä. Lakiuudistuksessa tunnustettiin, että mies voi olla raiskauksen uhri.

Vuonna 2011 lakiin tuli nukkuvan tai sammuneena olevan ihmisen raiskaus.  

Alle 18-vuotiaaseen kohdistuva raiskaus on vuodesta 214 täyttänyt lähtökohtaisesti aina törkeän raiskauksen kriteerit. Törkeä lapsenraiskaus säädettiin rikoslaissa vuonna 2019 ja se kovensi vakavimpien lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia.

Eduskunta aloittaa uuden lain käsittelyn ensi viikolla. Nykyään raiskauksen tunnusmerkit täyttyvät, kun raiskauksessa on mukana väkivaltaa tai väkivallan uhkaa ja uhri on puolustuskyvytön. Liian moni raiskaus jää näillä kriteereillä tuomitsematta. Suostumuksen puute tiukentaa lakia.

Uusi lainsäädäntö lähtee siitä, että lapsi ei voi lähtökohtaisesti suostua seksiin aikuisen kanssa. Sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan lapsen kanssa olisi lähtökohtaisesti lapsenraiskaus. Nykyään tapauksia käsitellään oikeudessa hyväksikäyttörikoksina. Nabokovin Lolitassa Humbert on Suomessa jatkossa lapsen raiskaaja eikä enää vältellen hyväksikäyttäjä. 

Euroopassa moni maa on jo siirtynyt suostumuspohjaiseen määrittelyyn raiskauksesta. Esimerkiksi Ruotsi, Saksa, Alankomaat ja Britannia ovat uudistaneet seksuaalirikoslainsäädäntönsä.

Ruotsin entinen pääministeri Stefan Löfven on sanonut, että jos seksi ei ole vapaaehtoista, se on laitonta. Hyvin sanottu. Suostumusperustaisuus on järkevää, koska sen puutetta käsitellään jo nyt seksuaalirikosoikeudenkäynneissä, mutta koska asiaa ei ole laissa, se vaikuttaa uhrin oikeusturvan toteutumiseen. 

Kun miettii lakien muutosta ja katsoo aikaa taaksepäin, yllättyy usein. Miten on voinut olla, että vielä 90-luvulla on ajateltu, että puolisoa ja miestä ei voi raiskata. Kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä ihmettelemme varmasti sitä, että miksi ilman suostumusta on saanut harjoittaa seksiä.