Nykypäivänä arvoilmapiiri kulkee kahteen suuntaan: avoimeen ja liberaaliin suuntaan, mutta ikävä kyllä myös käpertyvään ja ahdasmieliseen suuntaan. Siksi on arvokasta, että Pride ylpeästi kantaa sateenkaarilippua ja puolustaa yhteiskunnan moninaisuutta.
Tasa-arvon edistäminen rakentuu tasapuolisesta kohtelusta ja erityisryhmien huomioimisesta työelämässä, koulutuksessa ja koko yhteiskunnassa. Tasa-arvo ei ole hyväntekeväisyyttä. Tasa-arvo takaa parhaiten sen, että kaikkien ihmisten lahjakkuus, luovuus ja työpanos ovat mukana hyvinvoinnin, sivistyksen ja talouden kehittämisessä.
Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on aina otettava huomioon se, etteivät ratkaisut ja toiminta kohtele täysin tasapuolisesti erilaisia ihmisiä. Ratkaisujen vaikutus erilaisten vähemmistöjen ja erityisryhmien asemaan on arvioita etukäteen.
Vain osa syrjinnästä on yhteiskunnassa avointa tai tarkoituksellista. Rakenteellinen syrjintä perustuu vanhakantaisiin normeihin ja oletuksiin siitä, minkälainen tyypillinen ihminen on.
Tasavertainen kohtelu ei aina tarkoita samanlaisuutta. Näennäinen neutraalius saattaa palvella paremmin valtaväestön tarpeita tai jopa sivuuttaa vähemmistöjen tarpeet kokonaan. Joskus tasa-arvon edistäminen vaatii positiivista erityiskohtelua ollakseen tehokasta.
Yhteiskuntamme on edelleenkin heteronormatiivinen. Rakenteita, jotka olettavat sukupuolen määrittävän sitä, millainen ihminen on, tulee purkaa.
Valtion ja kuntien palveluiden tulee olla syrjimättömiä. Palveluiden tulee olla tasa-arvoista niin neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, terveydenhoivassa ja vanhuspalveluissa yhtä hyvin kuin virastoissa.
Sivistysvaltiossa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville ihmisille tulee taata samat oikeudet ja velvollisuudet kuin enemmistöön kuuluville.
Tänä vuonna Helsinki Priden teema on rauha ja toivo. Teemat ovat ajattomat, mutta silti aivan ajan hermolla.
Ukrainassa taistellaan jo kolmatta vuotta, mutta tänä vuonna Kiovassa järjestettiin ensimmäinen Pride sodan syttymisen jälkeen. Kiovan Pridella on erityistä arvoa, kun otetaan huomioon seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sorrettu asema hyökkääjämaassa Venäjällä.
Saavutetut oikeudet eivät ole itsestäänselvyys, vaan niitä täytyy vaalia. Niistä täytyy muistuttaa.
Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) julkaisi toukokuussa tutkimuksen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten tilanteesta.
Tulosten mukaan asenteet ja yleinen ilmapiiri ovat koventuneet Suomessa Euroopan keskitasoa voimakkaammin.
Vuonna 2019 taas 61 % vastaajista arvioi Suomen hallituksen pyrkivän torjumaan sateenkaari-ihmisiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja suvaitsemattomuutta. Viime kesänä näin ajattelevien määrä oli pudonnut lähes puoleen.
Yli puoleen Pride-tapahtumista kohdistui viime vuonna Suomessa vihatekoja, jotka ovat useimmiten vihapuhetta. Monet näistä on tehty somessa, mutta toisinaan ne ovat kohdistuneet kulkueeseen.
Kaikenlainen vihapuhe nakertaa perusluottamusta yhteiskuntaan ja toistuvana tekee siitä arkisempaa, kun siedätymme sille. Näin vihapuhe petaa tietä teoille.
Suomessa on tänä vuonna otettu askelia taaksepäin. Oikeus- sekä liikenne- ja viestintäministeriöiden viestinnässä ei enää näy Pride millään tavalla ministerien linjausten vuoksi.
Maaliskuussa seitsemän kansanedustajaa nosti kirjallisessa kysymyksessä ongelmaksi Setan peruskouluvierailut.
Kesäkuussa 19 kansanedustajaa jätti toimenpidealoitteen, jolla estettäisiin Pride-liputus julkisissa rakennuksissa.
Liputusta on kritisoitu poliittisuudesta, mutta sitähän ihmisoikeudet juuri ovat.
Sateenkaarilippu nousee silti onneksi valtioneuvoston kanslian päätöksellä kaikkien ministeriöiden salkoon Helsinki Priden kulkuepäivänä.