Tarja Filatov: Sinä teit sen! - Onnea vastavalmistuneille!

Kesä ei ole vain vuodenaika. Se on tunne, joka hiipii ihmiseen ensimmäisten lämpimien iltojen mukana. 

Se on tunne, kun  pitkän talven jälkeen auringonsäteet leikkivät lämpimästi iholla. 

Se on ihastuksen tunne, kun kuulee yölaulajien ensimmäisen musiikin. 

Kesässä on jotain lohdullista. Se antaa meille luvan hengittää vapaammin ja syvempään.

Vihreä tuoksu sateen jälkeen. Makeat mansikat ja rouskuvat herneet. Valoisat yöt jotka liukuvat suoraan aamuun.

Kesä ei ole vain hetkiä, vaan muistoja, joita kannamme mukanamme vuosienkin jälkeen.

Kesä muistuttaa meitä siitä, että elämä ei ole pelkkää suorittamista.

Kesällä ihmiset katsovat toisiaan pehmeämmin. 

Ystävät löytävät enemmän aikaa toisilleen. 

Ja sydän, sydän tuntuu kevyemmältä. 

Kesä koskettaa, koska se muistuttaa meitä, millaista elämä voisi olla useammin. Lämpimämpää, hitaampaa ja läheisempää.

Kesä on aina liian lyhyt ja siksi se pitää elää täysillä. Kesä ei  ole kalenterissa. Se on ihmisessä. Se on luonnossa.

Hyvät ylioppilaat ja valmistuneet,

Tänään on juuri sinun päiväsi. Päivä, jolloin pysähdymme juhlimaan oppimista, sinnikkyyttä ja kasvua. 

Päivä, jolloin saat katsoa peiliin ja todeta: 

Minä tein sen!

Valmistuminen ei ole vain todistus kädessä tai uusi titteli nimessä. Se on merkki siitä, että olet kulkenut pitkän matkan, kohdannut haasteita, oppinut itsestäsi ja ylittänyt sen, minkä joskus ehkä ajattelit olevan rajasi.  

Tänään juhlistetaan matkaa, jonka jokainen opiskelija  on kulkenut omalla tavallaan. Joskus  iloisena ja innostuneena.Joskus epävarmana, väsyneenä, silti eteenpäin jatkaen. 

Valmistuen.

Tänään päättyy yksi elämän luku, mutta samalla avautuu kokonaan uusi kirja. Tulevaisuus ei ole valmis käsikirjoitus, johon sinun on sopeuduttava. 

Sinä olet sen kirjoittaja. Sinun valintasi, unelmasi ja rohkeutesi määrittävät, millaiseksi tarina muodostuu. 

Vaikeat ajat on tehty voitettaviksi

Te valmistutte aikaan, jonka moni kokee vaikeaksi. Uutiset kertovat sodasta, kriiseistä, epävarmuudesta ja muutoksesta. Jos tämä aika ahdistaa, kannattaa kurkata historiaan. Ihmiset ovat selviytyjiä.

Juuri tällaisina aikoina maailma tarvitsee kaikkein eniten uusia ihmisiä, uusia ajatuksia ja uusia tekijöitä. Teitä nuoria ja teidän uudistavaa voimaanne.

Tulevaisuus ei synny itsestään. Se rakentuu ihmisistä, jotka uskaltavat yrittää, oppia uutta.

Luottavat siihen, että asioita voidaan tehdä fiksummin kuin ennen. 

Jokainen sukupolvi on kohdannut omat epävarmuutensa. Jokainen sukupolvi on vienyt maailmaa eteenpäin. Nyt on teidän vuoronne. 

Konstikos se on olla rohkea, jos ei pelkää

Jotta aikalaisen paine ei olisi liian painava. Kannattaa muistaa, että elämä ei koskaan kulje täydellisen suunnitelman mukaan. 

Kaikki eivät tiedä heti, mitä haluavat tehdä. Kaikki eivät heti löydä suuntaansa ensimmäisellä yrittämällä. Eikä tarvitsekaan. Elämä kantaa ja antaa uusia mahdollisuuksia.

Tärkeintä ei ole tietää tarkkaa määränpäätä, vaan  tärkeää on kerätä rohkeutta ja ottaa seuraava askel. 

Tommy Tabermann on sanonut, että ”Epäröinnin kynnyksellä kysy: Kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä?” 

Ihminen on yhteisöllinen eläin

Ajattelen, että elämässä on lohdullista se että kukaan ei rakenna elämäänsä yksin. Me olemme kaikki jonkun synnyttämiä, jonkun hoivaamia ja kasvattamia. 

Kukaan ei kykene elämään toisen puolesta eikä toisen elämää, mutta ilman toisiamme meillä ei ole kieltä, ei kulttuuria eikä historiaa. 

Silti olemme yksilöitä, joilla on oma ainutkertainen yhtä arvokas elämä ja joilla on oikeus omannäköiseensä elämään. 

Ihminen tarvitsee juuret ja siivet - molemmat

Ihminen tarvitsee juuret, koska ne antavat elämälle oman historian ja merkityksen. Ihminen tarvitsee siivet, jotta elämä voi mennä eteenpäin. 

Koti, läheiset, kulttuuri, historia, oma yhteisö. Kotikaupunki.Niiden kautta voi tuntea kuuluvansa yhtä ihmistä suurempaan kokonaisuuteen.

Juuret auttavat ymmärtämään, kuka on ja mistä tulee. Ne auttavat hahmottamaan omaa paikkaa yhteisessä maailmassa. 

Antti Eskola on sanonut, inhimillisyys ei sijaitse ihmisessä itsessään, vaan ihmisten välillä. Minusta se on hienosti sanottu. 

Vaikka maailma muuttuu nopeasti, uskon, että jotkut asiat säilyvät aina tärkeinä: yhteisöllisyys, ystävyys, empatia, sivistys ja kyky kohdata toinen ihminen kunnioittaen.

Juuri näitä  taitoja maailma tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan. Ei saa antaa periksi kylmyydelle, toista polkevalle kilpilulle tai itsekkyydelle.  

Ihminen ei ole yksinäinen saari, vaan osa toisten ihmisten muodostamaa yhteisöä.

Valmistujaispäivänä ei tarvitse olla valmis.

Riittää, että on valmis kasvamaan. Kukaan meistä ei taida koskaan olla valmis. Minusta juuri tässä on elämän hienous. 

Ihana, epävalmis sinä, saat edelleen unelmoida, etsiä, erehtyä, oppia uutta ja löytää uusia suuntia.

Älä koskaan kasva niin isoiksi, että lakkaisit kysymästä. Älä koskaan tule niin valmiiksi, että lakkaat oppimasta.  

Elämän tehtävä on elämä itse

Elämässä pitää nähdä se, mikä on jossain kaukana tulevaisuudessa, mutta myös se, mikä on aivan suoraan edessä. 

Joskus pitää pysähtyä hetkeksi, jotta ei kiirehdi oman onnensa ohitse. Uskaltakaa unelmoida suuria, vaikka tie ei olisi täysin näkyvissä.  Uskaltakaa epäonnistua, sillä jokainen epäonnistuminen opettaa jotakin tärkeää. Uskaltakaa uskoa itseensä ja omaan tiehensä.

Tulevaisuus ei ole jotakin, joka vain tapahtuu meille. Tulevaisuus muodostuu tämän päivän teoista. 

Blogi perustuu Kangasalan perinteisissä kesänavajaisissa pidettyyn valtiovallan tervehdyspuheeseen.

Tarja Filatov: Hyvää syntymäpäivää Suomi - olemme sinusta ylpeitä!

Illan pimetessä sytytämme ikkunoihimme kynttilät. Tapa on saanut alkunsa jo 1920-luvulla. Kynttilöiden määräksi vakiintui kaksi. Ajateltiin, että toinen kynttilä symboloi kotia ja toinen isänmaata.

Suomi on hankkinut ja säilyttänyt itsenäisyytensä kovien kamppailujen ja voitettujen vaikeuksien kautta. Nyt itsenäisyytemme juhlapäivänä meillä on mahdollisuus samaistua niihin ja kunnioittaa niitä, jotka ovat toimineet kansamme itsenäisyyden ja yhtenäisyyden puolesta. Suuri kiitos itsenäisyydestämme kuuluu sotiemme veteraaneille.

Itsenäisessä oikeusvaltiossa toteutuu yhtäläinen äänioikeus, demokratia ja parlamentarismi. Maailmassa on valitettavasti edelleen runsaasti itsenäisiä valtioita, jotka eivät ole demokratioita, vaan eriasteisia diktatuureja.

Itsenäisen valtion itsenäiset ihmiset

Itsenäisessä maassa ihmiset ovat itsenäisiä. Kaikilla on vapaus toimia ja ilmaista itseään.
Meillä on vakaa demokraattinen järjestelmä, jonka turvin voimme ylläpitää ja kehittää yhteiskuntaamme. Demokratia on vastuullista vapautta. Kaikkien ihmisten vapaus on mahdollista ainoastaan demokratioissa. Demokratiaa pitää vaalia. Kansalaisten vaikutuskanavia ja osallistumismahdollisuuksia on vahvistettava niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisella tasolla.

Paikallistasolla kohtaamme toisemme ja siellä perustarpeemme tulee myös tyydyttää. Jos yksilö ei voi vaikuttaa oman työpaikkansa, lastensa päivähoitopaikan tai koulun asioihin tai oman alueensa hyvinvointipalveluihin, miten ihminen voi uskoa, että globaaliin markkinatalouteen voidaan löytää inhimillisiä rajoitteita.

Ilman demokratiaa ei voi olla oikeusvaltiota eikä hyvinvointivaltiota

Itsenäisyytemme on vaatinut paljon ponnisteluja ja uhrauksia. Historiamme vuoksi itsenäisyys ei ole meille mikään itsestäänselvyys. Itsenäisyyspäivän perinteisiin kuuluvat siniristilippumme juhlallinen lipunnosto, käynnit sankarivainajien haudalla ja juhlajumalanpalvelukset sekä kuntien ja tasavallan presidentin juhlallisuudet.

Suomi on raivannut tiensä maailman hyvinvointiyhteiskuntien joukkoon kovalla työllä. Siellä säilyminen riippuu kyvystämme tuottaa yhteistä hyvää ja hyvinvointia kaikille täällä Suomessa.

Lisäksi kaikki riippuu yhä enemmän kansainvälisistä valmiuksistamme ja kyvystä kohdata maanosamme ja tätä laajempi elämän monimuotoisuus ja toimia sen kanssa vuorovaikutuksessa.

Suomessa koulutus ja oikein mitoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tulonsiirrot ovat investointi ihmisten ja yhteiskuntien hyvinvointiin ja menestykseen.

Ikääntymisen haaste on terveyspalvelujen onnistumista

Sosiaaliturvamme on pääosin teollisen ajan tuote. Se ei aina vastaa nykyisen pirstaleisen työelämän riskitilanteisiin. Sitä on uudistettava, mutta soisin sen säilyvän kohtuuttomilta leikkauksilta.

Palvelujärjestelmämme ovat kovan haasteen edessä. Erityisesti vanhus- ja terveyspalvelut ovat jääneet jälkeen kasvavasta tarpeesta. Olemme väestön ikääntymisen osalta maailman kärkimaita.

Ikääntymisestä puhutaan usein ongelmana. Asiahan on täysin päinvastoin. Olemme onnistuneet! Terveydenhuolto ja muu yhteiskunnan kehitys puutteistaan huolimatta ovat mahdollistaneet eliniän nousun ja auttanut meitä koronakurjuudessa.

Ikäihmiset ovat voimavara, joka tuo yhteiskuntaan kokemusta. Se on osattava käyttää hyväksi. Ikäihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä. Heille ei ole mahdollista tarjota vain yhdenlaista palvelua, vaan monia erilaisia palvelumuotoja. On otettava huomioon, että useimmat ihmiset haluavat säilyttää päävastuun elämästään itsellään ja valita erilaisista palveluista heille sopivat.

Toisaalta on muistettava, että huonompikuntoisten ikäihmisten tarpeet eivät saa jäädä sen harhan jalkoihin, että kaikista vanhuksista on tullut ikinuoria parkettien partaveitsiä.

Suomessa keskustellaan aivan aiheesta arvokkaasta vanhuudesta. Aihe koskettaa meitä kaikkia. Jokainen haluaa elää elämänsä onnellisena ja vanheta arvokkaasti. Jokainen toivoo, että oma läheinen saa nauttia siitä turvallisuudesta ja hoivasta, joka kuuluu jokaiselle ihmiselle.

Huoli ikääntyvien suomalaisten tulevaisuudesta on ymmärrettävä. Jotta voimme jatkossa tarjota läheisillemme laadukasta hoivaa ja apua, on meidän tehtävä muutoksia tapaan, jolla palveluita tarjoamme.

Toimintakyvyn heikkenemisen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että omasta kodista on lähdettävä. Jokaisella on oikeus hyvää hoivaan eikä avun hakemisen pidä pelottaa.

Iäkkäillä ihmisillä on oikeus kotiin, kodikkaaseen asuin- ja hoitoympäristöön sekä osallisuuteen silloin, kun hänen toimintakykynsä ja terveydentilansa edellyttää hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Vaikka muita hoivan muotoja kuin ympärivuorokautista hoivaa pitää pitää ensisijaisena, on muistettava, että tarpeen tullen laitoshoivaan on päästävä. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään, ettei saa tarvitsemaansa apua.

Mikä meissä on mennyt rikki?

Yhteiskunnan menestymiselle on tärkeää, että poliittiset päätökset lujittavat sosiaalisia siteitä ja parantavat yhteiskunnan yhteenkuuluvaisuutta. Viime aikoina olen hyvin usein kysynyt itseltäni hiljaa mielessäni, mikä tätä maata vaivaa. Mikä meissä on mennyt rikki?

Olen usein sanonut, että EHKÄ sittenkään suomalaisen yhteiskunnan suurin haaste ei ole talous, vaan sosiaalisen eheyden säilyttäminen. Tänään en enää sano enää ehkä. Olen täysin vakuuttunut siitä, että yhteiskunnallinen koheesion rakentaminen on tärkein haasteemme.

Kyse on maahanmuuton hallinnasta. Työmarkkinapolitiikan hallinnasta, eriarvoistumisen estämisestä, eri ikäisille suunnattujen palvelujen toimivuudesta jne. Jos Suomessa vahvistuu te ja me ajattelu, Suomi muuttuu radikaalisti. On jo osin muuttunut.

Jos työnantajien ja työntekijöiden välillä syventyy ajattelu, että yhteistä pöytää ei enää ole. On vain tiukka vääntö omista eduista, Suomi muuttuu saalistajien kentäksi.

Vain ruoka juoksee

Savannilla sanotaan, että pedon uhatessa ei saa juosta, koska vain ruoka juoksee.

Vaikeina aikoina on tärkeää, että katsomme toisiamme rohkeasti silmiin ja teemme työtä oikeudenmukaisemman ja reilumman Suomen puolesta.

Talouden ahdinko on Suomen savanni. Pedot syövät vain nälkäänsä, entä ihmiset? Työmarkkinariidat eivät ratkea pakottamalla. Ne ratkeava tasapuolisia ja reiluja sopimuksia etsien. Valtion ei kuulu istua työmarkkinaosapuolten kanssa neuvottelemassa työehdoista, mutta valtio voi vaikeuttaa tai edistää noita neuvotteluita omalla panoksellaan. Nyt jos koskaan on tärkeää säilyttää maltti ja muistaa, että on vain yksi yhteinen Suomi. Vastakkaisasettelun kasvattaminen heikentää meitä kaikkia.

Eriarvoisuus on globaalin maailman ykköshaaste. Eriarvoisuus synnyttää kriisejä, se synnyttää muuttoliikkeitä, se haastaa vakaitakin yhteiskuntia. Suomessa eriarvoisuuden ehkäiseminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat olleet yhteiskuntapolitiikan yhteisiä tavoitteita.

Tasa-arvo mahdollistaa täyteen potentiaaliin kasvamisen

Tasa-arvo ei ole hyväntekeväisyyttä. Se mahdollistaa jokaisen voimavarojen käytön täysimääräisesti yksilön itsensä ja koko yhteiskunnan hyväksi.

Yhteiskunnallisten asioiden yksilöllistäminen julkisessa keskustelussa on ollut muotia. Työttömyys ei enää johdukaan yhteiskunnan ja talouden rakenteista vaan työttömien työhaluttomuudesta.

Liian usein väitetään, että on vain itsestä kiinni, pärjääkö elämässä. Onko? Voimme toki itse vaikuttaa paljon, mutta tuskin kukaan valitsee itse vammautumista, sairastumista, irtisanomista jne.

Hyvinvointivaltion idea on, että me kaikki osallistumme kustannusten maksamiseen ja me kaikki hyödymme silloin kun apua tarvitsemme. Siksi on tärkeää kitkeä harmaata taloutta, estää veroparatiisiyhtiöiden toimintaa ja vapaamatkustajuutta.

Suomessa on vallinnut yhteinen näkemys siitä, että kannamme yhdessä laajaa sosiaalista vastuuta. Hyvinvointivaltion verotus, tulonjakopolitiikka, sosiaaliturva ja palvelut ovat yhdessä toimineet liisterinä, jossa olemme kaikki kiinni.

Yksinäisyyttä ei voi poistaa lainsäädännöllä

Monet uudet yhteiskunnalliset haasteet liittyvät yhä useammin koko yhteiskunnan kulttuuriseen muutokseen. Perinteiset yhteisölliset siteet ovat ohenemassa ja tämä tuottaa ihmisille uudenlaisia riskejä. Riskejä joista on vaikea selviytyä yksin tai edes hyvinvointiyhteiskunnan tukitoimien avulla.

Esimerkiksi yksinäisyyttä ei voi poistaa rahalla eikä lainsäädännöllä. Paljon on kiinni siitä, miten me ihmisinä kohtelemme toinen toisiamme. Yhteisöllisyys syntyy, kun ihmisillä on aikaa toisilleen ja he ovat aidosti läsnä. Jaksaakseen olla läsnä, ihminen tarvitsee myös pysyvyyttä ja turvallisuutta. Läsnäolon ja ajan vaatimus on ulotettava koko yhteiskuntaan.

On tärkeää, että talous-, työllisyys- ja veropolitiikka sekä muu hyvinvointipolitiikkaa ehkäisee köyhyyttä ja syrjäytymistä. On tärkeää, että poliittiset päätökset lujittavat sosiaalisia sopimuksia ja parantavat yhteiskunnan koheesiota.

Globaalin talouden hedelmät eivät meillä tai muuallakaan automaattisesti jakaudu tasan. Ei ole oikein, että riskit kasautuvat eri ihmisille kuin voitot. Globaalissa maailmassa tarvitsemme uudenlaista tasa-arvotyötä ja tulojen jakoa.

Jokaisen kuuluu olla turvassa

Oleellinen kysymys on ihmisten turvallisuudentunne. Kenenkään ei pitäisi pelätä oman turvallisuutensa vuoksi. Jos väkivaltaisuuksia tai rikoksia tapahtuu, ne on käsiteltävä oikeusvaltion keinoin ja syylliseksi todetut on rangaistava, olipa kyse kenestä tahansa.

Me suomalaiset olemme rakentaneet hyvinvointiyhteiskuntaa haaveenamme tasa-arvoisampi Suomi. Olemme luoneet monia merkittäviä uudistuksia maahamme.

Yksi tärkeimmistä tasa-arvoa lisäävistä ja Suomen menestymiseen johtavista uudistuksista on varmasti ollut yleinen oppivelvollisuus ja koulutuksen mahdollistaminen kaikille. Laaja koulutus loi pohjan kilpailukyvyllemme ja Suomen taloudelliselle menestykselle. Nyt laajennettu oppivelvollisuus tekee tätä.

Suomen tulevaisuus on lapsissamme. Siksi olisi syytä kiinnittää erityisesti huomiota lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin haasteisiin. Vaikka maailman mittakaavassa katsottuna olemme vauras maa, on Suomessa köyhyyttä. Pienituloisuus koskettaa etenkin lapsiperheitä. Laadukkaat palvelut lisäävät tasa-arvoa, ehkäisevät ongelmien syntymistä ja estävät syrjäytymistä.

Maailma on monimutkaistunut. Edessä oleviin haasteisiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Yksi on kuitenkin varmaa - olemme edellisille sukupolville velkaa sen, että teemme kaikkemme rakentaaksemme Suomea, joka kestää ja joka on hyvä elää tuleville sukupolville. Minä uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet onnistua tässä.

Paljon onnea Suomi! Olemme sinusta iloisia, totesi ystäväni esikoululaispoika kuullessaan lähestyvästä itsenäisyyspäivästä. Näillä sanoilla haluan onnitella kaikkia itsenäisen Suomen kansalaisia. Hyvää itsenäisyyspäivää!