Vanhuspalveluissa väännetään yhä kättä siitä, pitääkö hoitajamitoitus saada lakiin. Eduskunnan kyselytunnilla kokoomuksen Ben Zyskowicz sanoi, ”...että ei ole yhtä taikalukua, jolla nämä ongelmat pystyttäisiin ratkaisemaan...”
Ei olekaan. Hoitajamitoitus yksin ei auta. Tarvitaan muitakin toimia. Mutta jos hoitajia ei ole riittävästi, hoidosta ei millään taikakeinolla saada laadukasta. Hoitajamitoitus on oleellinen asia. Ilman hoitajan riittävää aikaa ei ole hyvää hoitoa.
Nykylaissa sanotaan, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden toimintakyvyn edellyttämää palvelun tarvetta ja turvaa heille laadukkaat palvelut.
Eipäs ole turvannut.
Viime vuosina on käynyt selväksi, että huolimatta vanhuspalvelulain säädöksistä ja sen toimeenpanon tukena toimivasta laatusuosituksesta, ei henkilöstön riittävä määrä ole kaikissa hoitoyksiköissä toteutunut. Tästä syystä esitämme vanhuspalvelulakiin sitovaa vähimmäismitoitusta tehostetun palveluasumisen yksikössä ja laitoshoidossa.
Tällä hetkellä toimintayksiköistä 5 prosenttia jää alle tason 0,5 ja toimintayksiköistä 22 prosenttia ylittää tason 0,7.
Kannattaa muistaa, että vanhukset tulevat tehostetun palveluasumisen yksiköihin entistä huonommassa kunnossa. Vanhuksia hoidetaan kotihoidossa aiempaa pidempään. Joskus jopa liian pitkään.
Lakisääteisen hoitajamitoituksen vastustajat sanovat, että hoitoisuuden pitää ratkaista. Kyllä näinhän se on. Mutta näyttäkää minulle ensin se ympärivuorokautisen hoivan yksikkö, jossa on niin hyväkuntoisia vanhuksia, että siellä pärjätään vähemmällä hoitajamäärällä.
Vanhustenhoivassa 0,5 mitoitus tarkoittaa, että 28 vanhuksen yksikössä on 14 hoitajaa. Heistä riittää päivävuoroon 4, iltavuoroon 3 ja yövuoroon 2.
Välikysymyskeskustelussa minulle tuli viesti, jossa kysyttiin, että onko oikein, että 20-vuotias hoitaja joutuu vastaamaan yli 40 vanhuksesta yöllä yksin? EI OLE, EI TODELLAKAAN OLE!
Laatusuosituksiin kirjattu raja 0,5 on alimitoitettu. Valvira mukaan nykyisellä 0,5:n vähimmäismitoituksella ei kyetä riittävästi takaamaan asiakasturvallisuutta sekä asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun.
Tämän lisäksi tarvitaan paljon muita toimia. On pohdittava sitä, että onko kynnys päästä tehostetun palveluasumisen piiriin tai ympärivuorokautiseen hoivaan liian korkealla.
Hyvinvointivaltio pitää hyvää huolta ikäihmisistään.
Hallitus saarnaa, että valinnanvapaus tuo mahdollisuuden valita hyvän hoidon. Entäpä kun soteuudistuksessa rahat eivät riitä hyvään hoitoon. Kaupassakin voi valita vaikka kaviaaria, mutta jos rahat riittävät vain Kallen mätitahnaan, niin valinnanvapaus ei auta.
Soteuudistuksessa ei ole kyse vain asiakkaan rahosta, vaan myös maakunnan rahoista.
Vanhuutta ei saa joutua pelkäämään. Korjataan hyvinvointivaltio. Suomi ja suomalaiset ikäihmiset ovat sen arvoisia.
