Vanhuspalveluissa väännetään yhä kättä siitä, pitääkö hoitajamitoitus saada lakiin.
– Kyllä pitää, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov sanoo. Hän puhui sosialidemokraattien vaalistartissa Orimattilassa lauantaina.
– Hoitajamitoitus ei yksin auta, vaan tarvitaan muitakin toimia. Mutta jos hoitajia ei ole tarpeeksi, hoidosta ei millään taikakeinolla saada laadukasta. Hoitajilla tulee olla työlleen riittävästi aikaa, muutoin ei voida varmistaa hyvää hoitoa.
– Hallituksen ministeri Soini esitti hoitajien rekrytointia Filippiineiltä. Itse kannatan suomalaisten hoivakoulutuksen lisäämistä. Hoiva-alalle on yhä hakijoita paljon enemmän kuin koulutukseen pääsee. Kevään 2018 yhteishaussa sotealan ammattikorkeakoulutuksiin oli koko maassa kaksi kertaa enemmän hakijoita kuin aloituspaikkoja.
– Jos lääketieteelliseen tiedekuntaan pääsee suhteessa isompi osa hakijoista kuin työvoimakoulutukseen lähihoitajakoulutukseen, niin tarvitsemme enemmän ammatillista koulutusta. Ikävä kyllä hallitus on ajanut tätä rajusti alas.
Filatov muistuttaa, että hoiva-avustajien työvoimakoulutus tuo pika-apua, mutta hoiva-avustajat eivät voi korvata lähihoitajia ja sairaanhoitajia.
– Ammattikorkeakoulut ovat ilmoittaneet, että niillä on valmius pikaisesti lisätä koulutusmäärää tutkinto- ja muuntokoulutuksessa. Tuhat aloituspaikkaa vaatii kuitenkin 10 miljoonaa euroa vuositasolla, eikä tällaista resurssia löydy lisäbudjetista. Toivottavasti eduskunnassa resurssi siihen lisätään.
Vanhuutta ei pidä joutua pelkäämään
Nykylaissa sanotaan, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden toimintakyvyn edellyttämää palvelun tarvetta ja turvaa heille laadukkaat palvelut.
– Ei ole turvannut. Viime vuosina on käynyt selväksi, että huolimatta vanhuspalvelulain säädöksistä ja sen toimeenpanon tukena toimivasta laatusuosituksesta, ei henkilöstön riittävä määrä ole kaikissa hoitoyksiköissä toteutunut. Tästä syystä vanhuspalvelulakiin tarvitaan vähimmäismitoitus tehostetun palveluasumisen yksikössä ja laitoshoidossa.
Tällä hetkellä toimintayksiköistä 5 prosenttia jää alle tason 0,5 ja toimintayksiköistä 22 prosenttia ylittää tason 0,7.
– Kannattaa muistaa, että vanhukset tulevat tehostetun palveluasumisen yksiköihin entistä huonommassa kunnossa. Vanhuksia hoidetaan kotihoidossa aiempaa pidempään. Joskus jopa liian pitkään. Lakisääteisen hoitajamitoituksen vastustajat sanovat, että hoitoisuuden pitää ratkaista. Kyllä, näinhän se on, mutta näyttäkää minulle ensin se ympärivuorokautisen hoivan yksikkö, jossa asuvat vanhukset ovat niin hyväkuntoisia, että siellä pärjätään vähemmällä hoitajamäärällä.
Filatovin mukaan vanhustenhoivassa 0,5 mitoitus tarkoittaa, että 28 vanhuksen yksikössä on 14 hoitajaa. Tällöin hoitajia riittää päivävuoroon neljä, iltavuoroon kolme ja yövuoroon kaksi.
– Vanhuutta ei saa joutua pelkäämään. Korjataan hyvinvointivaltio. Suomi ja suomalaiset ikäihmiset ovat sen arvoisia.