Meidän alueen postiljooni opetti minut lapsena paistamaan lettuja. Olin alakoululaisena aikaisin kotona. Kun postipoika oli kiertänyt kierroksensa, hän oli joskus seuranani. Odotti veljeäni, kaveriaan. Kerran yritin paistaa lettuja, mutta en oikein tiennyt miten, postipoika opetti.
Pikkulasten perään katsominen ei ole koskaan Postin tehtävä, mutta mikä on nykypäivänä valtion omistaman Postin tehtävä. Onko se palkkakilpailla Virossa? Onko se työpaikkojen vähentäminen Suomessa? Onko se vuokratyön suosiminen?
Kilpailutilanteessa valtion yhtiö joutuu toimimaan samoin kuin yksityinen pärjätäkseen. Yksityinen ei vahingoita omistajaansa. Vahingoittaako julkinen?
Markkinaehtoisuus on ollut Sipilän hallituksen ohjenuora. Postia koskevan lainsäädännön osalta unohtui Postin tärkeä tehtävä yhteiskunnallisena palveluyrityksenä. VR:n resurssien kohdalla unohtui muu paitsi Turku.
Markkinaehtoinen postilaki heikensi Postin edellytyksiä palvella asiakkaitaan. Sähköinen maailma haastaa Postia, mutta lainsäädäntö on pakottanut sen kilpailemaan kyseenalaisin keinoin. Muutos on kiihdyttänyt Postin säästövimmaa.
Säästötoimenpiteenä Posti on siirtänyt palvelukeskuksensa töitä Tallinnaan. Postin käsittelystä ja jakelusta on osa-aikaistettu ja irtisanottu satoja työntekijöitä. Onko tämä viisasta valtionyhtiöpolitiikkaa?
Posti on yksipuolisesti ilmoittanut siirtyvänsä käyttämään uutta työehtosopimusta. Salamitaktiikalla, viipale kerrallaan Posti on siirtänyt työtehtäviä toisille firmoille. Perustanut itse uusia yhtiöitä ja siirtänyt työntekijänsä liikkeenluovutuksella sen palvelukseen. Näin toimittiin sanomalehdenjakajien kanssa pari vuotta sitten. Palkat putosivat jopa 40%.
Olen itse ansainnut ensimmäisen vaihdepyöräni sanomalehden aamujaolla. Kova työ oli pyörän takana ja hinta mokoma nousi kesän aikana niin, että palkka ei riittänyt. Ihana mummo maksoi erotuksen.
Nyt Posti on tuonut halvempaan työehtosopimukseen pakotetut vuokratyöntekijät tekemään irtisanotuilta ja osa-aikaistetuilta työntekijöiltä jäänyttä työtä. Kaikkien lähes 10 000 postinjakajan- ja käsittelijöiden huolena on se, kuinka kauan kestää että heidät pakotetaan halvempaan työehtosopimukseen.
Tämä tarkoittaisi muiden työehtoheikennysten lisäksi postinjakelussa 25-30 % ja postinkäsittelyssä 37-41 % palkanalennusta.
Markkinaehtoisuus toimii yksityisen yrityksen kohdalla. Tiettyyn piateeseen, mutta epäterve kilpailu työehdoilla on mennyt aivan liian pitkälle. Postilta vaaditaan edelleen tuottoja, vaikka Postin tehtävä ensisijaisesti on tuottaa palveluja kansalaisille, ei niinkään tuottoa valtion kassaan.
Valtionyhtiöiden kohdalla Postin, VR:n ja monen muun kannatta miettiä kokonaiskustannuksia. Yksityinen voi ulkoistaa työttömyyden tai huonommat työmatkayhteydet jollekin muulle. Valtionyhtiön kohdalla ikävä osuu omistajan omaan nilkkaan.
Valtion 100 % omistama julkista palvelua tuottava yritys ei voi toteuttaa tehtäväänsä siten, että se heikentää palvelua ja halpuuttaa työntekijöidensä työehtoja.
SDP:n linja on toinen. Julkisten palveluyritysten esim. Postin tai VR:n tehtävä on tuottaa tasavertaisia palveluja. Valtionyritysten työntekijät tekevät hyvää työtä ja heille kuuluu hyvä työelämä. Sama koskee kuntia.
Ei julkista palvelua pidä hävetä. Jos siinä on puutteita, sitä pitää parantaa. Nykyhallituksen ideologia on ollut se, että kaikki julkinen on pahasta. Ei ole. Meillä on paljon hyvää ja tehokasta julkista toimintaa. Korjataan vain se, mikä on rikki. Ei romuteta ehjää. Tämän tulee olla seuraavan hallituksen politiikan ohjenuora.
Miksi mietin tätä tänään. Siksi, että istun junassa ja minun tekee mieli lättyjä. Siksi, että postin henkilöstöpolitiikka on julkisuudessa näyttänyt tylyltä. Siksi, että Hämeenlinnassa taistellaan junavuoroista. Ja eilen kuulin, että kokoomuksen valtiovarainministeri Petteri Orpo olisi siirtänyt väyläviraston sisällä rahaa pääradalta Turun tunnin junaa palvelemaan. Sydämestäni toivon, että rahansiirto on väärinymmärrys, aprillipila tai jotain...
Politiikalla on väliä.