Facebook sulki kaksi virtuaalisesti asiakkaita palvelevaa robottia, koska ne kehittivät oman kielen. Ihminen ei enää ymmärtänyt luomiensa koneiden kieltä. Robotit oppivat monenlaisia neuvottelutaktiikoita, jopa huijaamaan kumppaniaan saadakseen oman tahtonsa läpi. Tämä tarina on tosi.
Uusi teknologia muuttaa työtä ja koko yhteiskuntaa. Robotteihin ja keinoälyyn liittyvien moraalisten sekä eettisten kysymysten pohdinta on Suomessa vähäistä. Sama koskee automatisoinnin suhteita varallisuuden ja tulojen jakoon sekä aktiivisen elämän edellytyksiin.
Puhumme paljon työn murroksesta. Jotkut uskovat työn loppumiseen, toiset työvoiman loppumiseen. Itse haluaisin miettiä enemmän sitä, millä keinoilla kykenemme säilyttämään yhdenvertaisuuden ja osallisuuden nopeasti muuttuvassa työelämässä. Miten yksilö voi hallita ympärillään tapahtuvaa työn muutosta? Miten saada aikaan parempaa työtä? Millä saada ihmisen mieli kestämään ja jaksamaan muutoksessa?
Miten varmistaa se, että valtiolla on riittävät resurssit turvata apua tarvitsevien palvelut ja sosiaaliturva, jos työn muutos johtaa siihen, että koko vero-, vakuutus- ja maksujärjestelmästä menee pohja.
Tietotekniikkaguru Bill Gates ehdotti robottiveroa, joka vähentäisi innovaatioihin liittyviä ihmisten pelkoja ja joka samalla väliaikaisesti hidastaisi automaation etenemistä. En erityisesti innostu robottiverosta, mutta huoli rahoituspohjasta on aiheellinen.
Oxfordin yliopiston tutkijat varoittivat, että robotteja ja keinoälyä ei ehkä pystytä ohjaamaan tulevaisuudessa. Kehityksessä ei tarvitse mennä olleenkaan näin pitkälle. Oppivat robotit pakottavat meidät ihmiset oppimaan uudella tavalla.
Koulutuspoliittiset ratkaisut koskevat kokonaisia ikäluokkia ja vaikutukset ulottuvat kauaksi tulevaisuuteen. Koulutusjärjestelmän muuttuu kuitenkin hitaasti verrattuna talouden suhdanteisiin sekä työn muutokseen verrattuna.
Pyrkimys kouluttautua nopeasti ja tehokkaasti suoraan työelämän tarpeita vastaavasti, saattavat johtaa työelämän näkökulmasta ojasta allikkoon. Jos kouluttaudumme vain nopeasti nurkan takana olevaa työpaikkaa varten, emme selviä uuteen työhön kun se ensimmäinen työpaikka katoaa.
Robottien maailmanvalloitukseen varaudutaan parhaiten osaamista uusimalla. Tämän vuoksi SDP esittää oppivelvollisuuden pidentämistä ja lisäpanoksia osaamiseen.
Jatkuvassa oppimisessa kyse ei ole vain koulutusjärjestelmästä, vaan siitä miten jatkuva kouluttautuminen rahoitetaan. Varhaiskasvatukseen sijoittamalla saa parhaat tuotot inhimillisesti ja taloudellisesti, mutta eläkeikää lähelläkin on tarve oppia uutta.
Itse uskon teknologian kehityksen olevan enemmän siunaukseksi kuin kiroukseksi. Mutta muutos koskee koko yhteiskuntaa, ei vain nörttimaailmaa. Siksi muutosta on ennakoitava kokonaisuuden näkökulmasta.
On kuulemma jo rakennettu robotti, joka ulottaa kätensä jääkaappiin ja hellalle. Se osaa korjata jälkensä ja laittaa 100 eri ruoka-annosta. TV:n kokkiohjelmia katsomalla se oppii lisää reseptejä. Sellaisen haluaisin. Vahinko vaan, että rahani eivät riitä. Parasta pysyä hyvissä väleissä puolison kanssa.