Ihmisen mittaista työtä - Ehkäistään uupumista

Pitkään on tuntunut siltä, että Suomessa pitää kiittää ja pokata, kun on työtä. Työn laadusta viis, työn reiluudesta viis, palkkatasa-arvosta viis. Työ on kuitenkin yhteisen hyvinvoinnin lähde. Sen avulla rahoitamme yhteiset palvelut. Työssä on oikeus voida hyvin. Työltä voidaan odottaa reiluutta, työntekijöiden tasa-arvoista kohtelua.

Väsynyt ihminen ei kestä muutosta eikä opi uusia asioita. Kannattaa muistaa, että kun on liekeissä työhönsä, on riskissä palaa loppuun. Omaa tekemistä on osattava kohtuullistaa, jotta ei käy kuten ennen sammumista kirkkaimmillaan palavalle hehkulampulle.

Maailmassa käydään kovaa kilpailua siitä, minne korkean osaamisen ja korkean tuottavuuden työpaikat sijoittuvat. Suomi ei voi kilpailla hinnalla tai massatuotannolla. Meidän on oltava osaavampia ja fiksumpia.

Kilpailukykyä määrittävät tulevaisuudessa todennäköisesti tuotteen ja palvelun laatu, hinta, haluttavuus ja toimitusvarmuus.

Millaista sitten uuden työelämän fiksuus on? Sitä emme voi rahalla ostaa emmekä lailla päättää. Hyvälle työlle voidaan luoda raamit, mutta lopullinen fiksuus ratkaistaan työpaikoilla ihmisten vuorovaikutuksessa.

Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden samanaikainen nostaminen on mahdollista: sen osoittavat lukuisat työyhteisöjen kehittämishankkeet.

Uutta luovat yritykset rakentuvat innostuksen ja työn imun varaan. Työyhteisöihin, jotka ottavat huomioon ihmisen ajattelevana ja tuntevana olentona. Jos ihminen nähdään koneenomaisena tuotannontekijänä, hävitetään uutta luovan työn mahdollisuus.

Työn imuun liittyvät tutkimukset kertovat, että organisaation rakenne selittää vain osan työn imun vaihtelusta. Samoin taloudelliset tekijät, läpikäydyt muutokset, työntekijän työsuhteen muoto tai ikä eivät ole ratkaisevia.

Sen sijaan työn kehittävyys, ihmisten hyvinvointi, kehitysmahdollisuudet huomioiva johtaminen, työtovereiden ystävällisyys, työyhteisön uudistushalukkuus ja työkulttuuri saavat työntekijä rakentamaan työstään mielekkään, voimavaraistavan ja innovatiivisen. Menestyvän.

Suomalaisista viidennes tuntee päivittäin innostusta työhönsä ja toinen viidennes ei innostu juuri koskaan. Jos ajattelemme työuria ja sitä millä ihminen jaksaa, niin työssä täytyy olla mieli. Sen pitää antaa voimavaroja eikä vain viedä niitä.

Raha on osa työnteon motivaattoreista, mutta ei ainoa. Usein työn mielekkyys on paljon suurempi kannustin. Innostunut ihminen jaksaa enemmän, oppii enemmän ja tekee enmmän.

Työelämä sanassa on kaksi osaa: työ ja elämä. Molempia tarvitaan. Työn ja elämän pitää olla tasapainossa. Työssä pitää olla elämän makua, jotta sitä jaksaa. Pelkästä raadannasta on luonnollista hakeutua pois.

Jos työ itsessään on yksitoikkoista ja rutiininomaista, elämisen maku voi tulla työkavereiata. Ei pilkota töitä liian yksinäisiksi. Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen yksinään, vaan tarvitsee muita ihmisiä. Työssä työyhteisön toimivuus auttaa jaksamaan.