Tarja Filatov: Suojattu kansanedustaja - lahja ja kirous

Kansanedustajan oikeus sanoa näkemyksensä eduskunnan täysistunnossa on vahva. Sitä ei kevein perustein rajoiteta. Kyse on demokratiasta ja sananvapaudesta. Puhemies voi toki huomauttaa sopimattomasta kielenkäytöstä, mutta kynnys puuttua kollegoiden letkautuksiin on korkea, koska se tulkitaan herkästi poliittiseksi vaientamiseksi. Poliittista vaientamista ei pidä hyväksyä!

Tänään jouduimme äänestämään kansanedustajan syytesuojasta. Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen hänen eduskunnassa käyttämiensä puheenvuorojen vuoksi. Tällä suojataan edustajan oikeutta poliittisiin mielipiteisiinsä ja sananvapauteen. Kyse on parlamentarismin perusasioista. Jos eduskunnassa 5/6 edustajista kannata syytesuojan purkamista, edustaja voidaan asettaa syytteeseen.

Toivoin, että tällaista äänestystä ei olisi koskaan tullut. Toivon, että eduskunnassa osaisimme käyttäytyä ihmisiksi ja kunnioittaa jokaisen jakamatonta ihmisarvoa.

Eduskunta ei päättänyt siitä, onko edustaja syyllistynyt rikokseen, vaan siitä, että saako häntä syyttää. Syyllisyysarviointi kuuluu riippumattomalle tuomioistuimelle ja se on aivan oikein.

Prosessi ei lähtenyt liikkeelle eduskunnasta, vaan siitä että valtakunnansyyttäjä pyysi eduskunnalta lupaa syytteeseen asettamisesta.

Eduskunnassa perustuslakivaliokunta teki huolellista työtä ja keskittyi prosessin oikeudelliseen arviointiin. Vihapuhe, ihmisarvon kiistäminen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan ovat vakavia asioita eikä niitä pidä hyväksyä. Sanat ovat tekojen siemeniä.

Perustuslakivaliokunnan mietinnössä sanotaan, että kiihottamista kansanryhmää vastaan voidaan pitää vakavana tekona, jolla loukataan perustuslain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua ihmisarvoa ja 6 §:ssä tarkoitettua yhdenvertaisuutta.

Vaikka poliittinen sananvapaus on erityisen vahvaa ja kansanedustajan puhevapauden tulee olla huomattavan laajaa, siihen voidaan kohdistaa rajoituksia niin EIT:n ratkaisukäytännön kuin perustuslakivaliokunnan aiemman tulkintakäytännön perusteella. Näissä on korostettu, että parlamentaarista immuniteettia ei ole tarkoitettu ulotettavaksi rikollisen toiminnan suojaksi.

Rikas kielenkäyttö on eduskunnan suola. Samalla käytöksen ja keskustelun pitää olla toisia kunnioittavaa ja arvokasta. Jo perustuslaissa sanotaan, kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä.

Tunnekuohuissa kielikuvat voivat kärjistyä yli vakaan ja arvokkaan rajan sekä olla loukkaavia. Huonoja sanavalintoja on tapana pyytää anteeksi. Nyt niitä on, ikävä kyllä, puolustettu kiihkeästi.

Perussuomalaiset päättivät jo ennen perustuslakivaliokunnan käsittelyä ja oikeusoppineiden kuulemista, että he eivät kannata syytesuojan purkamista. Näin he politisoivat perustuslakivaliokunnan käsittelyn ja määrävähemmistöllään pitävät huolen siitä, että heidän ryhmänsä jäsenen syytesuoja ei poistu.

Mitähän eduskunnassa ensi syksynä sanotaan toisista ihmisistä vakaasti ja arvokkaasti toisia loukkaamatta? Itse kannatan tiukkaa ja spontaania debattia, mutta soisin sen olevan analyyttisempaa, enemmän faktoilla ja näkemyksillä argumentointia, vähemmän papukaijamaista toistoa ja vähemmän tahallista väärinymmärrystä ja toisia edustajia tai ihmisiä loukkavaa.

Minä kannatin syytesuojan purkamista, koska kansanedustajan pitää kantaa vastuu puheistaan. Meidän tehtävämme on suitsia vihapuhetta. Jos valtaosa oikeusoppineista katsoo, että puheesta on syytä syyttää oikeudessa, minusta syytesuojan purku on silloin perusteltu. Ei saa olla niin, että tavallinen kansalainen saa rangaistuksen teoistaan, mutta kansanedustaja saa syytesuojan sisältä huudella mitä vaan. Riippumaton tuomioistuin taas arvioikoon sen, onko rikosta lopulta tapahtunut.