Tarja Filatov: Väkivalta on vallan väärinkäyttöä

Amerikkalainen ystäväni ihmetteli aikanaan, että Suomessa piilotetaan raiskausuutiset pikkujutuksi takasivulle, kun heillä ne kirkuvat lööpeissä ja etusivulla. 

En ole varma haluanko enemmän amerikanmallin mukaista kohujournalismia, mutta sen tiedän, että haluan enemmän huomiota naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja tehokkaampia välineitä sen ehkäisyyn. Suomessa 16 prosenttia naisista on joutunut raiskauksen uhriksi.

Jokunen aika sitten Suomea kohautti tutkimus, jonka mukaan joka neljäs alle 35-vuotias mies uskoo, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan pukeutumisensa, ulkonäkönsä tai käytöksensä takia. Kaikista miehistä näin ajattelee joka viides. 

Onneksi 84 prosenttia miehistä ajattelee, että miesten tulee ottaa suurempi vastuu naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisesta. Tarvitsemme miehiä tässä taistelussa. Erityisesti nuoria miehiä.

Tutkimusta on kritisoitu, mutta yhtäkaikki väkivalta on sukupuolittunutta ja naisiin kohdistuva väkivalta on iso ongelma on Suomessa ja maailmalla.

Suomi on EU:n  toiseksi turvattomin maa naisille. Joka kolmas nainen on kokenut parisuhteessa fyysistä väkivaltaa, fyysisen väkivallan uhkaa tai seksuaaliväkivaltaa.

Naiset kokevat useammin väkivaltaa kotona, muissa yksityisissä tiloissa tai työpaikoilla. Eikä somekaan ole vapaa väkivallasta. Naisten kokemassa väkivallassa tekijä on useimmiten nykyinen tai entinen kumppani. Maailmanlaajuisesti joka 10 minuutti nainen tai tyttö tapetaan perheenjäsenen toimesta. 

Suomessakin on tunnistettava lähisuhdeväkivalta ja kunniaan liittyvä väkivalta nykyistä paremmin. 

Toistuva väkivalta parisuhteissa kohdistuu useammin naisiin kuin miehiin. Taustalla on tiukkaan juurtunut sukupuolten välinen epätasa-arvo ja vääristynyt käsitys siitä, että naisen asema on alisteinen suhteessa mieheen.Tätä  ylläpitää kulttuuriset seikat ja fyysisen voiman erot. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy kaikissa sosioekonomisissa asemissa. 

Julkisessa terveydenhuollossa käytetään joka vuosi 150 miljoonaa euroa lähisuhdeväkivallan seurauksien hoitoon. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet naiset käyttävät terveys- ja sosiaalipalveluita kaksi kertaa enemmän kuin väestö keskimäärin. 

Puututaan paremmin lähisuhdeväkivaltaan, parannetaan ammattilaisten osaamista, uhrin auttamista ja tekijän ohjaamista irti väkivallan kierteestä. Meillä on varaa!

(YK:n kansainvälinen Oranssit päivät -kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksialkaa 25.11., kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä ja päättyy 10.12., ihmisoikeuksien päivänä. Oranssi väri symboloi toivoa tulevaisuudesta, jossa jokaisella on oikeus elää ilman väkivaltaa.

Kampanjaan voi osallistua pukeutumalla oranssiin väriin naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11. (tai kampanja-aikana 25.11.–10.12.) ja julkaisemalla siitä kuvan somessa hashtagillä #OranssitPäivät sekä merkitsemällä julkaisuun UN Women Suomen tilin.)

Tarja Filatov: Naisen paikka on elossa

Suomessa joka kolmas nainen kokee elämänsä aikana parisuhdeväkivaltaa ja vuosittain ainakin 50 000 naista kokee seksuaalista väkivaltaa.

Korona on lisännyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Väkivalta näkyy auttavien puhelinten ruuhkautumisena ja poliisille tehtyjen kotihälytysten määrässä.

Maailmassa joka kymmenes minuutti nainen kuolee väkivaltaan läheisensä käsissä, vaikka juuri läheisten ihmisten kanssa pitäisi olla turvassa.

Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Yli 15-vuotiaista naisista ja tytöistä 47 prosenttia on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Joka kolmannessa tapauksessa tekijä on uhrin nykyinen tai entinen kumppani. Vuonna 2019 raiskauksia ilmoitettiin 1477, mikä on 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lähisuhdeväkivaltarikosten määrä kasvoi 7 prosenttia 10600 tapaukseen.

Rikosten uhreista 77 prosenttia oli naisia.

Ikävä kyllä vammaisten naisten kokema väkivalta on vielä yleisempää kuin naisten keskimäärin kokema väkivalta. Läheskään kaikkea lähisuhdeväkivaltaa ei ilmoiteta viranomaisille.

Suomessa lähisuhdeväkivallan uhriksi joutuu useimmiten nainen. Kodin ja läheisten pitäisi olla turva, ei uhka. Naisten ja miesten väkivaltakokemukset ovat erilaisia. Miehet kokevat yleisimmin väkivaltaa julkisilla tai puolijulkisilla paikoilla. Naiset kotona ja työpaikalla. Naisten kokema väkivalta on useammin parisuhdeväkivaltaa ja seksuaalista väkivaltaa.

Väkivalta on muutakin kuin lyömistä. Väkivalta voi olla fyysistä, henkistä, taloudellista tai seksuaalista. Naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja ovat hyväksikäyttö ihmiskaupassa ja prostituutiossa, tyttöjen sukupuolielinten silpominen sekä niin kutsutut perheen ”kunniaan” liittyvät pahoinpitelyt ja murhat.

Naisiin kohdistuvassa väkivallassa on kyse vallasta. Se kertoo sukupuolten valtasuhteista yhteiskunnassa.

Istanbulin sopimus on yksi keino ehkäistä väkivaltaa. Se on Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Suomessa sopimusta sovelletaan lähisuhdeväkivallasta kärsiviin poikiin ja miehiin.

Sopimus edellyttää, että ehkäisemme ja poistamme naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä perheväkivaltaa. Suojelemme väkivallan uhreja ja tarjoamme heille tukipalveluita kuten turvakotien apua ja auttavan puhelimen palvelua. Asetamme väkivallan tekijät vastuuseen teoistaan. Edistämme sukupuolten tasa-arvoa ja viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä väkivallan kitkemisessä.

Tänään on YK:n kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä. Oranssi on UN Womenin väkivallan vastaisen kampanjoinnin väri.