Yleisradion ensimmäisestä radiolähetyksestä on tänään 9. syyskuuta kulunut tasan sata vuotta.
Yleisradio tavoittaa lähes kaikki suomalaiset ja yli 80 prosenttia suomalaisista luottaa Yleen uutismediana.
On tärkeää, että vaalimme totuudenmukaista tietoa.
Julkisen palvelun median tehtävä on välittää tietoa mahdollisimman riippumattomasti poliittisista ja kaupallisista intresseistä. Varsinkin pienissä kaupungeissa media on herkästi mainostajien armoilla.
On tärkeää, että vahvistamme demokratiaa.
Ihmiset voivat tehdä perusteltuja päätöksiä vain, jos heillä on pääsy luotettavaan tietoon yhteiskunnan tapahtumista ja päätöksenteosta. Sellaisistakin asioista, jotka eivät suurta yleisöä kiinnosta.
On tärkeää, että meillä on markkinoista riippumaton media.
Yleisradio voi tuottaa journalismia sellaisista aiheista, jotka eivät ole kaupallisesti kiinnostavia ja joita isot mainostajat eivät kykene vaientamaan.
On tärkeää, että kriisitilanteissa viestintä toimii. Sodan, pandemian, luonnonkatastrofin tai muun vakavan häiriön aikana tarvitaan luotettava kanava, josta ihmiset saavat nopeasti varmennettua tietoa. Korona-ajasta muistamme varmasti tämän tarpeen.
On tärkeää, että jokaisella on pääsy luotettavaan tietoon.
Julkisen palvelun media tavoittaa ihmisiä, joille kaupalliset palvelut eivät välttämättä tarjoa riittävästi sisältöä – esimerkiksi lapsia, ikäihmisiä, vähemmistöjä ja eri puolilla, syrjemmällä Suomea asuvia.
On tärkeää, että kansakunnalla on yhteinen julkinen tila.
Yleisradio voi tuoda erilaiset ihmiset saman tiedon äärelle. Se vahvistaa yhteiskunnallista keskustelua ja vähentää sitä, että ihmiset elävät kokonaan erilaisten tietokuplien varassa.
On tärkeää, että disinformaatiolla on vastavoima. Kun sosiaalisessa mediassa leviää nopeasti huhuja, tarkoituksellista harhaanjohtamista ja tekoälyn tuottamaa sisältöä, toimituksellisesti vastuullisen median merkitys kasvaa.
On tärkeää, että Yleisradiolla on laaja ohjelmisto. Täyden palvelun periaate tarjoaa kaikille uutisia ja taustoittavia ajankohtaisohjelmia, urheilua, kulttuuria ja eri ryhmille suunnattuja ohjelmia. Nekin, jotka seuraavat lähinnä viihdettä, eksyvät uutisten pariin.
Luotettava yleisradio on demokratian infrastruktuuria samalla tavalla kuin vapaa lehdistö, riippumaton oikeuslaitos ja vapaat vaalit.
Sen arvo ei ole siinä, että kaikki ovat aina samaa mieltä sen sisällöistä, vaan siinä, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että tietoa välitetään journalistisin perustein eikä tarkoituksellisen propagandan tai kaupallisen edun ehdoilla.
Luotettava yleisradio merkitys korostuu erityisesti aikana, jolloin tietoa on valtavasti mutta sen luotettavuuden arvioiminen on yhä vaikeampaa. Tämä haaste senkun kasvaa.
Luotettavan yleisradion pitää kestää kritiikkiä ja valvoa vallankäyttäjiä. Myös niitä, jotka päättävät sen rahoituksesta. Ja niinhän se tekeekin - politiikan puolella osa ikävä kyllä haluaisi vaientaa tämän kokonaisuuden.