Yleisradio

Tarja Filatov: Yle on rakentanut Suomea sata vuotta

Yleisradion ensimmäisestä radiolähetyksestä on tänään 9. syyskuuta kulunut tasan sata vuotta.

Yleisradio tavoittaa lähes kaikki suomalaiset ja yli 80 prosenttia suomalaisista luottaa Yleen uutismediana. 

On tärkeää, että vaalimme totuudenmukaista tietoa. 

Julkisen palvelun median tehtävä on välittää tietoa mahdollisimman riippumattomasti poliittisista ja kaupallisista intresseistä. Varsinkin pienissä kaupungeissa media on herkästi mainostajien armoilla. 

On tärkeää, että vahvistamme demokratiaa. 

Ihmiset voivat tehdä perusteltuja päätöksiä vain, jos heillä on pääsy luotettavaan tietoon yhteiskunnan tapahtumista ja päätöksenteosta. Sellaisistakin asioista, jotka eivät suurta yleisöä kiinnosta.

On tärkeää, että meillä on markkinoista riippumaton media. 

Yleisradio voi tuottaa journalismia sellaisista aiheista, jotka eivät ole kaupallisesti kiinnostavia ja joita isot mainostajat eivät kykene vaientamaan.

On tärkeää, että kriisitilanteissa viestintä toimii.  Sodan, pandemian, luonnonkatastrofin tai muun vakavan häiriön aikana tarvitaan luotettava kanava, josta ihmiset saavat nopeasti varmennettua tietoa. Korona-ajasta muistamme varmasti tämän tarpeen.

On tärkeää, että jokaisella on pääsy luotettavaan tietoon. 

Julkisen palvelun media tavoittaa ihmisiä, joille kaupalliset palvelut eivät välttämättä tarjoa riittävästi sisältöä – esimerkiksi lapsia, ikäihmisiä, vähemmistöjä ja eri puolilla, syrjemmällä Suomea asuvia. 

On tärkeää, että kansakunnalla on yhteinen julkinen tila.

Yleisradio voi tuoda erilaiset ihmiset saman tiedon äärelle. Se vahvistaa yhteiskunnallista keskustelua ja vähentää sitä, että ihmiset elävät kokonaan erilaisten tietokuplien varassa.

On tärkeää, että disinformaatiolla on vastavoima. Kun sosiaalisessa mediassa leviää nopeasti huhuja, tarkoituksellista harhaanjohtamista ja tekoälyn tuottamaa sisältöä, toimituksellisesti vastuullisen median merkitys kasvaa.

On tärkeää, että Yleisradiolla on laaja ohjelmisto. Täyden palvelun periaate tarjoaa kaikille uutisia ja taustoittavia ajankohtaisohjelmia, urheilua, kulttuuria ja eri ryhmille suunnattuja ohjelmia. Nekin, jotka seuraavat lähinnä viihdettä, eksyvät uutisten pariin.

Luotettava yleisradio on demokratian infrastruktuuria samalla tavalla kuin vapaa lehdistö, riippumaton oikeuslaitos ja vapaat vaalit. 

Sen arvo ei ole siinä, että kaikki ovat aina samaa mieltä sen sisällöistä, vaan siinä, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että tietoa välitetään journalistisin perustein eikä tarkoituksellisen propagandan tai kaupallisen edun ehdoilla.

Luotettava yleisradio merkitys korostuu erityisesti aikana, jolloin tietoa on valtavasti mutta sen luotettavuuden arvioiminen on yhä vaikeampaa. Tämä haaste senkun kasvaa.

Luotettavan yleisradion pitää kestää kritiikkiä ja valvoa vallankäyttäjiä. Myös niitä, jotka päättävät sen rahoituksesta. Ja niinhän se tekeekin - politiikan puolella osa ikävä kyllä haluaisi vaientaa tämän kokonaisuuden.

Tarja Filatov: Ylestä kiehuntaa

Hallitusneuvottelijoiden ensimmäinen julkitullut kiista on Yleisradion nykyinen rahoitus. Rahoitusmalli on sovittu parlamentaarisesti pitkien pohdintojen jälkeen. Laaja poliittinen enemmistö on halunnut turvata Ylen riippumattomuuden. Demokratiassa ei ole perusteltua rahoittaa hallituksen Pravdaa.

Yle on edelleen tutkimusten mukaan Suomen luotetuin uutismedia. Ylen brändi on tutkimusten mukaan parantunut. Yli 80 prosenttia suomalaisista luottaa Yleen, kun taas iltapäivälehtiin vain noin neljännes. Tähän väliin sijoittuvat muut uutismediat.

Kannatus sille, että Yle on täyden palvelun talo, on ollut laajaa. Tämä tarkoittaa sitä, että Yle palvelee kaikkia suomalaisia ja sillä on laaja maantieteellinen ulottuvuus maakunnissa olevien toimitusten kautta. Yle tarjoaa uutisia, ajankohtaisohjelmia ja pienille yleisöille kohdennettuja ohjelmia, viihdettä ja urheilua, koska kaikilla ei ole varaa kaupallisiin kanaviin. 

Ylen rahoitus on noin 500 miljoonaa. Jos tästä leikataan yli neljännes, kuten julkisuudessa on esitetty, niin Ylen rooli muuttuu. Se, että Yleisradion rahoitusta suunnitellaan leikattavaksi, ei ole majesteettirikos. Näin on tehty ennenkin. Esitetyt summat ovat kuitenkin kohtuuttomia. Ne vaarantaisivat mm. alueellisten toimitusten olemassaolon.

Poliittinen ohjelmisto-ohjaus on majesteettirikos. Vapaassa maassa pitää vallita journalistinen vapaus. Halu ohjata ohjelmapolitiikkaa löytyy perussuomalaisten poliittisista ohjelmista. Säästää saa, mutta näpit irti ohjelmistosta.

Kohu nousi siitä, kun perussuomalaisten hallitusneuvottelija kyseli sosiaalisessa mediassa, mitä kanavia tai ohjelmistoja Ylestä voidaan leikata. Tulevan pääministerin julkinen vastaus oli onneksi, että ohjelmistoon ei puututa. Tämä ei perussuomalaista neuvottelijaa tyydyttänyt, vaan varjoneuvottelut jatkuivat somessa.

Kohun seurauksena hallitusneuvottelijat päätyivät tekemään some-etiketin neuvotteluihin. Mikähän etiketti seuraavaksi?

Perussuomalaiset ovat aktiivisia somessa. Tästä arvostus heille. Algoritmit kuplaannuttavat viestintäämme, sitä mitä klikkaa saa enemmän ja enemmän. Siksi on tärkeää, että seuraamme monenlaista mediaa: Yleä, Maikkaria, maakuntalehtiä, eri arvopohjan omaavia julkaisuaja. Samaa asia on hyvä katsoa monen tuottajan näkökulmasta. Myös Ylessä samaa asiaa tarkastellaan usein hyvin erilaisista näkökulmista. Onneksi.