etätyö

Tarja Filatov: Digiminä vai lihaminä?

Korona komensi kansan etätöihin. Olimme etätyössä edelläkävijöitä jo ennen koronaa, mutta koronan aikana suomalaiset suojautuivat etätöihin kaikkia muita eurooppalaisia hanakammin. Kaikki, jotka pystyivät siirtämään työnsä kotitoimistoon. Junat tyhjenivät, moottoritiet hiljenivät ja kaupungit muuttuivat autioiksi.

Samaan aikaan kaupan kassat ja myyjät ottivat koronan vastaan suojaplekseillä tai ilman, hoiva-alan työntekijät maskeilla tai ilman ja monet muut duunarit työskentelivät ilman suojaimia.

Suomessa tehdään päivittäin yli 2 miljoonaa edestakaista työmatkaa. Noin 3/4 matkoista kuljetaan henkilöautolla. Keskimäärin työmatkaan kuluu noin puoli tuntia.

Etätyön lisääntymistä on povattu paljon jo aiemmin, mutta loppujen lopuksi Euroopan mittakaavassa vain harvat sitä tekevät. Korona muutti paljon.

Livetyökaverit muuttuivat riveiksi päitä ja nimikirjaimia, teamsien, zoomien, kudojen ja skypejen näytöillä. Verkon neljäs ulottuvuus on samankaltainen ja niin erilainen verrattuna lihalliseen kohtaamiseen.

Netin rajattomien mahdollisuuksien maailmassa ihminen on ylisosiaalinen ja samalla yksinäinen. Tuntuu, että pandemian rinnakkaistodellisuudessa olen jatkuvasti muiden käytettävissä, mutta muut eivät ole käytettävissäni. Miksi? Siksi, että pyrin kunnioittamaan työaikaa ja työntekijän oikeutta vapaa-aikaan.

Verkossa paljon kommunikaatiota jää piiloon. Kokouksen puheenjohtajana jäätyneet kuvat tai näytön nimikirjaimet eivät nyökyttele kompromissiesityksen kelvollisuudelle tai rutista kulmiaan huonoille esityksille. Moni vaikenee, koska kokee, että tämä on väliaikaista ja ajattelee, että puhun sitten taas nenäkkäin.

Koronan etätyötä ei ole vielä paljoa tutkittu, mutta kyselyt kertovat, että jaksaminen ja hyvinvointi lisääntyi, mutta esimerkiksi luovuus näyttäisi heikkenevän.

Kyse ei ole siitä olemmeko etätyön puolella vai sitä vastaan, vaan siitä, miten osaamme tehdä paremmin etätöitä hallita sen riskejä. Miten osaamme oikein valita ne työt, jotka etätyössä hyödyttävät niin työntekijää kuin työnantajaa.

Olemme sidoksissa evoluutiohistoriaamme. Luotamme kehon kieleen ja silmäkontakteihin. Sosiologit ovat jo kauan korostaneet heikkojen sosiaalisten siteiden tärkeyttä. Tilapäiset, vaatimattomat yhteisömuodot tekevät elämästä elävän yhtä paljon kuin ystävyys ja läheisyys. Suomessa yksinäisyys on kansantauti. Se tappaa ja sairastuttaa. Ollaan tarkkana ettei ruokita sitä.

Pandemian tuskallinen oppi osoittaa, että tarve olla lähellä muita ihmisiä tekee meistä haavoittuvan ja aktiivisen viruksen kuljetusvälineen. Työpaikoilla ovenkahvat, kopiokoneen nappulat, yhteinen kahvinkeitin ja monet muut lisäävät tartuntariksiä. Kollegan halaus voi pelastaa päivän, mutta se voi jollekin olla tappavan myrkyllinen.

Etätyö ei ole joko tai. Se on sekä että. Työntekijä hyötyy joustavasta etätyöstä ja voi rytmittää työaikaa paremmin omien tarpeidensa vaikkapa työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Aikaa ja rahaa säästyy, kun ei tarvitse matkata työpaikalle. Monen kohdalla työtyytyväisyys ja työteho paranevat, kun työhön saa keskittyä rauhassa. Etätyö voi olla toimiva ratkaisu osatyökykyiselle ihmiselle, riippuen tietenkin yksilön tarpeista.

Työnantajan hyödyt ovat osin samoja kuin työntekijän: työtyytyväisyys ja tuottavuus paranee, työaika voi joustaa työnantajan tarpeisiin paremmin, kun matka-aika ja -kulut poistuvat. Kustannussääntöä tulee siitä, että työpaikan toimitilan tarve vähenee. Etätyö voi olla positiivinen imagokysymys rekrytoinnissa. Se voi lisätä työpaikan houkuttelevuutta ja mahdollistaa työnteon pitkienkin etäisyyksien päästä. Se voi parantaa työnantajien ympäristövastuullisuutta ja edistää ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumista.

Etätyöhön liittyy isoja riskejä. Työpäivät voivat venyä kohtuuttoman pitkiksi. Voi olla vaikea irrottautua työstä ja uupumisriski voi kasvaa. Kotona työskentely vaatii sopeutumista perheeltä ja jättää tilakustannukset kotitalouden kannettavaksi. Yksinäisyys ja eristyneisyys työyhteisöstä voi kuormittaa, urakehitys ja asema organisaatiossa saattaa hapertua. Etäjohtaminen vaatii panostusta ja osaamista.

Etsitään sopiva tasapaino, jolla otamme etätyön hyödyt sekä läsnäolon läheisyyden ja luovuuden.