Kuluva viikko on on lapsen oikeuksien viikko. Sen tarkoitus on tehdä tunnetuksi YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Oleellisinta on ymmärtää, että sopimuksessa on kyse lapsen edun ensisijaisuuden huomioon ottamisesta. Lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia.
Lapsen etu määrittyy yksittäisen lapsen kohdalla tilanne- ja tapauskohtaisesti. Etuun sisältyy aina tulkintaa. Jotta lapsen etu voidaan huomioida, on seurattava ajantasaista ja uusinta tietoa muun muassa lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä vuorovaikutussuhteiden laadusta ja merkityksestä.
Lapsen oikeuksien komitean mukaan huomiota pitää kiinnittää lapsen omiin näkemyksiin, lapsen identiteettiin ja taustaan, perheen ja perhesuhteiden vaalimiseen, lapsen huoltoon, suojaamiseen ja turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin, lapsen haavoittuvaan asemaan, lapsen terveyteen sekä lapsen koulutukseen.
Tänään eduskunnassa säädettiin yksi pieni palanen lisää lapsen etuun pyrkivässä lainsäädännössä nimittäin tasa-arvosuunnittelusta varhaiskasvatuksessa.
Tasa-arvo on yksi tärkeimmistä suomalaisen yhteiskunnan perusarvoista. Kasvatukseen ja koulutukseen liittyvät palvelut kuten varhaiskasvatus ja peruskoulu, ovat tärkeitä tekijöitä alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistämiseksi Suomessa.
Sukupuoleen liitetyt oletukset on tärkeä tunnistaa jo varhaiskasvatuksessa, koska muutoin saatamme huomaamattamme uusintaa epätasa-arvoa.
Eduskunta hyväksyi tänään lain, jonka mukaan velvoite tasa-arvosuunnittelusta koskee jatkossa varhaiskasvatusta. Tasa-arvosuunnitelma toimii jatkossa työkaluna käytännön toiminnassa ja sen avulla varmistetaan, että tasa-arvotyötä tehdään järjestelmällisesti.
Muutos on lasten edun mukainen. Varhaiskasvatuksessa keskustelun ja leikin avulla voidaan vahvistaa lasten tietoisuutta tasa-arvosta, sukupuolista ja niiden moninaisuudesta.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, siksi on tärkeää voida keskustella aikuisten kanssa jo varhaisessa iässä tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä. Sukupuoleen liittyvät yleiset oletukset ja stereotypiat saattavat jopa rajoittaa lapsen itseilmaisua ja yhdenvertaisuuden kokemusta.
Itselleni jäi mieleen, kun alakoulussa kysyttiin, että leipovatko äidit koulun myyjäisiin. Vastasin, että isä leipoo. Vaikka tosiasiassa meillä on kyllä aina leiponut äiti. Isä puolestaan tekee ruokaa. Narrasin, koska kysymys ärsytti, vaikka tiesin, ettei sillä tarkoitettu edistää stereotypioita.
Epätasa-arvoinen kohtelu varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa on harvoin tietoista tai tarkoituksellista. Se voi kummuta vanhoista tavoista ja tottumuksista sekä piilossa olevista ennakkoluuloistamme. Siksi epätasa-arvoa ylläpitävien käytänteiden esiin tuomiseen tarvitaan työyhteisön herättelyä, yhteistä keskustelua ja toimintaa tukevia työkaluja.
Uuden lain toimenpiteillä tavoitellaan muutoksia varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien aikuisten toimintaan. Muutoksen myötä sukupuolitietoiset toimintatavat vahvistuvat. Lisäksi sukupuolten moninaisuuteen liittyvän syrjinnän ennaltaehkäisyyn kiinnitetään jatkossa suunnitelmallisesti huomiota.
Henkilöstön sitoutuneisuus ja tasa-arvo-osaaminen ovat avainasemassa tasa-arvotyön onnistumiseksi. On tärkeää, että alan työntekijöille laaditaan käytännön läheinen tukimateriaali sekä ohjeistus sekä annetaan asiasta riittävästi koulutusta.
Työntekijät elävät tällä hetkellä vaikeaa aikaa monissa suomalaisissa varhaiskasvatuksen toimipisteissä: Työmäärä on suuri ja henkilöstömäärä usein riittämätön. On tärkeää, että henkilöstöresurssien riittävyydestä ja taloudellisista resursseista pidetään huolta onnistuneen toimeenpanon mahdollistamiseksi. Suunnitelman laatiminen ei tule lisätä liiaksi hallinnollista taakkaa vaan päinvastoin tukea käytännön työtä.
Tasa-arvoa edistetään pienillä arjen teoilla. Ohikiitävät hetket, tokaisut tai eleet voivat aikuisesta olla merkityksettömiä, mutta näkökulmasta asia voi olla toisin. Suuret kulttuuriset rakenteet koostuvat pienistä palasista. Jos huomion kiinnittäminen pieniin asioihin kuitataan vähäpätöisenä, voidaan huomaamatta tukea isoja kulttuurissa vallalla olevia epätasa-arvoisuuksia.
Jokaisessa sosiaalisessa kohtaamisessa on siis mahdollisuus ja velvollisuus edistää tasa-arvoa.
Tasa-arvo ei tietenkään ole vain sukupuolten välistä tasa- arvoa. Aihe nousi esiin tämän päivän päätöksistä.
Taloudellinen tasa-arvo on tässä ajassa syytä ottaa erityisen luupin alle. Erityisesti vauvana ja pienenä lapsena koettu köyhyys saattaa kantaa taakkaa läpi elämän. Siksi lapsiperheiden köyhyys on vakava asia nykypäivän Suomessa. Hintojen nousu on tiputtanut lisää lapsia köyhyyteen.
Eilen eduskuntaan tulleessa lisäbudjetissa suunnattiin vuoden viimeiseen lapsilisään yli 100 miljoonan euron lisäys. Se ei poista köyhyyttä ei edes vähennä sitä, mutta on tyhjää parempi samoin kuin muut toimet joilla pyritään helpottamaan perheiden elämää inflaation kurittaessa arjen resursseja. Tästä vakavasta aiheesta kirjoitan perusteellisemmin toisen kerran.