Vientimallia perustellaan sillä, että se huolehtii kansantaloudesta ja kilpailukyvystä. Kyllä, mutta ei yksin. Vienti ei vedä ilman julkisen sektorin naisvaltaisten hoiva- ja koulutusalojen panostusta.
Julkinen sektori ja vientialat ovat syvässä keskinäisriippuvuudessa. Vaikkapa it-alan osaaja voi paremmin keskittyä työhönsä, kun tietää, että hänen lapsensa ovat laadukkaassa päivähoidossa ja vanhemmat turvallisessa hoivassa.
Nyt tätä turvaa on ravistellut henkilöstöpula hoivassa ja varhaiskasvatuksessa, koulutuksessakin.
Työvoiman saatavuudessa kyse on muustakin kuin palkkatasosta, mutta markkinatalous toimii normaalisti siten, että jos kysyntä ylittää tarjonnan, hinta nousee. Siksi viime kierroksella päädyttiin poikkeukselliseen palkkatasa-arvoa edistävään ja hoiva-alan korotukseen.
Kurkistus historiaan kertoo, että meillä oli hyvin koordinoiva malli, sitä kutsuttiin tupoksi. Se ei ollut täydellinen, mutta sen aikana haettiin kansantalouden kestokyvystä yhteistä käsitystä valtion ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyössä. Sillä saatiin rauhaa työmarkkinoille ja jos palkanmaksuvara oli hyvin pieni, veroratkaisuilla tai sosiaaliturvauudistuksilla turvattiin ostovoimaa. Sen sisällä tehtiin matalapalkkaratkaisuja ja tasa-arvoeriä.
Tästä mallista irtaantuivat nimenomaan vientialojen työnantajat. Ne julistivat, että tupot ovat historiaa, niitä ei enää solmita. Viime kierroksella työvoimapulasta kärsivä julkinen sektori hoiva etunenässä sai kuoppakorotuksen, johon liittyi hyvinvoinialueiden palkkaharmonisaatioon varautumista.
Tämä yksi kerta sai herneen vientialojen työnantajien nenään. Nyt ne ja Orpon hallitus haluavat estää lailla, että näin kävisi uudelleen. Ei vaikka mahdollisimman vapaata markkinataloutta perään kuuluttavat.
Tapelkaa tytöt saatte nallekarkkeja
Suomessa palkkakierroksen on yleensä avannut vientialan ammattiliitto. Se on käytännössä luonut pohjan palkankorotuksille pohjan, josta ei ole juuri poikettu. Tässä on tietty viisaus kansantalouden kannalta, mutta lakisääteisen vientimallin viheliäisyys on sen prosentuaalinen kustannusvaikutus.
Vientialoja matalapalkkaisemmilla aloilla tämä tarkoittaa, että koko alalla on pienempi rahapotti käytössä. Euromääräisesti kullakin alalla jaettava palkkapotti on pienipalkkaisilla ja julkisen sektorin toimialoilla lakisääteisesti pienempi. Ero julkisen sektorin naisten ja vientialojen miesten välillä kasvaa siis kerta kerralta.
Tässä mallilla ei voi korjata palkkakuopassa olevien asemaa toimialan sisällä. Esitys johtaa siihen, että vientialoja matalammin ansaitsevan alan väki rahoittaa kuoppien korjaamisen. Jakaa kurjuutta keskenään. Alojen välistä palkkaeroa ei voi korjata alan sisällä, koska kokonaispotti on euromääräisesti vientialoja pienempi. Näyttää siltä, että vientimallilla halutaan naisvaltaiset alat tappelemaan keskenään pennin nallekarkeista.