Hallitus nostaa terveyskeskusmaksuja rajusti

Terve ihminen pystyy rakastamaan ja tekemään työtä. Näin on sanonut Sigmund Freud. Aika hyvin sanottu. Pitkäaikaissairaan mummon mielestä terveys on sitä, että ”Ei ihan hirveesti koske mihinkään ja pystyy käymään kaupalla”. Aika hyvin sanottu.
 
Eläkeläinen maksaa vuodessa keskimäärin 830 euroa sote-palveluista. Toiset maksavat enemmän kuin toiset. Näiden palvelujen arvo on henkilöä kohti noin 6500 euroa vuodessa. Palveluja tuetaan yhteiskunnan varoista runsaasti ja se on aivan oikein.

Lapsiperheiden varhaiskasvatusmaksut ovat lailla säädeltyjä. Niissä turvataan pienituloisille nollamaksuluokka. Lapsen päivähoitoon vieminen ei siis ole rahasta kiinni. Näin turvataan turvallinen arki pienille lapsille.
 
Olen ajanut pitkään samanlaista lakia terveydenhuoltoon ja vanhustenhoivaan, koska niissä vallitsee maksujen villi länsi. Erityisesti palveluasuminen tarvitsee säädellyt maksut. Hallitus antoi eduskunnalle maksuja koskevan lakiesityksen viime viikolla. Odotin lakia innoissani, mutta pettymys oli suuri, kun luin lain. En todellakaan odottanut hallituksen esittämää sisältöä.

Nyt käy niin, että esimerkiksi paljon terveyspalveluja käyttävien asiakkaiden välimaksukatto poistuu ja kustannukset nousevat rajusti.

Vuonna 2015 terveyskeskuksiin tehtiin lähes viisi miljoonaa käyntiä. Noin miljoona käyntiä ylittivät kolmen käyntikerran välikaton.

Jatkossa lääkäripalveluja monta kertaa vuodessa käyttävien maksurasitus kasvaa. Eniten käyntejä asiakasta kohden on vanhimmissa ikäryhmissä. Jos asiakkaalla olisi esimerkiksi 10 käyntikertaa lääkärissä kalenterivuoden aikana, hän maksaisi jatkossa asiakasmaksua 206 euroa. 
 
Terveyskeskuksen lääkärikäynneistä maksetaan jatkossa maksukaton täyttymiseen saakka (683 euroa) kun aiemmin välikatto rajoitti maksun perinnän joko kolmeen käyntikertaan vuodessa (61,80) tai 41,20 euron vuosimaksuun. Pahimmassa tapauksessa maksut nousevat satoja euroja vuodessa.

Odotin kiihkeästi lakia, koska ajattelin, että yhteiset pelisäännöt ovat tarpeen. Tavoitteena ei todellakaan ole ollut köyhdyttää paljon sairastavia ikäihmisiä. Mutta nyt niin käy.
 
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuksessa arvioitiin nykyisten asiakasmaksujen köyhyysvaikutuksia vuosina 2010-2018. Eniten terveydenhuollon palveluja käyttävät ja asiakasmaksuja maksavat pienituloiset sekä ikääntyneet. Esimerkiksi yli 65-vuotiaiden köyhyysaste kasvaa 0,7-1,9 prosenttiyksikköä, kun maksut huomioidaan. Vaikutus on suuri.
 
Esityksessä on myös myönteisiä asioita. Suun terveydenhuollon maksut kerryttävät jatkossa maksukattoa. Maksukaton seuranta siirtyy pois asiakkaalta palvelun järjestäjän vastuulle.
 
Alle 18-vuotiaiden kaikki terveyspalvelut säädetään maksuttomiksi. Maksujen perimättä jättämisessä laki noudattaa demarien aloitteesta ja vaatimuksesta Hämeenlinnassa käyttöön otettua linjaa eli velvoitetta maksujen alentamiseen sekä perimättä jättämiseen tiukennetaan.
 
Pitkäaikaisessa perhehoidossa asiakkaan käyttövaraa nostetaan ja tehostettuun palveluasumiseen säädetään vähimmäiskäyttövara. Tämä on tervetullut uudistus, vaikka käyttövara jää pieneksi.
 

Hyvän elämän turvaaminen sairastuessa on tärkeää. On tärkeää, että palveluja on saatavilla, mutta ihan yhtä tärkeää on se, että ihminen selviää palvelumaksuista eikärahapulan vuoksi jätä menemättä lääkäriin sairastuessaan.

Romaniasiain neuvottelukunta on myöntänyt Paarkiba-tunnustuksen Tarja Filatoville

Romaniasiain neuvottelukunta on myöntänyt vuoden 2018 Paarkiba–tunnustuksen hämeenlinnalaiselle kansanedustajalle sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajalle Tarja Filatoville. Palkinto myönnetään romanien oikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia merkittävästi parantaneesta toiminnasta.

Romaniasiain neuvottelukunta myöntää vuosittain kiitos–sanaa tarkoittavan Paarkiba–tunnustuksen romanien asemaa, kieltä ja kulttuuria merkittävästi ja innovatiivisesti edistävälle henkilölle, taholle tai organisaatiolle. Tunnustuspalkinnon tarkoituksena on kannustaa ja antaa kiitosta romanien asemaa edistävästä työstä. 

Romaniasiain neuvottelukunnan valinnan perustelut tunnustuksen myöntämiselle ovat seuraavat:

Tarja Filatov on tehnyt koko kansanedustajauransa ajan, vuodesta 1995 alkaen työtä ihmisoikeuksien ja niiden vähemmistöryhmien puolesta, jotka eivät saa ääntään kuuluviin. Hän on toiminut valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana vuosina 2014-2018. Filatov osallistui vuosina 2011-2017 merkittävällä työpanoksella Suomen ensimmäisen romanipoliittisen ohjelman toimeenpanoon, seurantaan ja arviointiin. Lisäksi Filatov johti vuonna 2017 toisen romanipoliittisen ohjelman (ROMPO 2 vuosille 2018-2022) valmistelutyötä.

Mummopuhelimesta työn ja osaamisen muutokseen

Sosiaalisessa mediassa kiertää kuva, jossa on lapsuuteni puhelin. Pulska pöydällä seisova luuripuhelin. Kuvassa paikalle saapuvat älypuhelimet, jotka huutavat iloissaan mummo! Kuva osui ja upposi.

Moni iso muutos tapahtuu lähes huomaamatta. Pehmeästi. Lapsuudessani olivat luurit ja pyöritettävät numerot, mutta suurin ero on oikeastaan se, että puhelimessa ei turhia höpötelty. Nyt kännykkä on jossain käytössä koko ajan. Ilman sitä arki ei toimi eikä töitä kykene tekemään.

Työn muutos on osin huomaamatonta, osin ryskyvää, ihmisten elämää järisyttävää. Työpaikkoja kuolee ja syntyy vuosittain yli 220 000.

Tämän lisäksi ihmiset vaihtavat työpaikkaa. Vuosittain työpaikoilla on lähes puoli miljoonaa työntekijää, jotka eivät olleet siellä vuotta aiemmin.

Työnvälityksellä on suuri merkitys siinä, että työpaikka ja työntekijä löytävät toisensa. Vielä meillä ei ole määrällistä pulaa työvoimasta, mutta aina työpaikkoihin ei löydy tekijöitä.

Mitkään yksittäiset tekijät eivät selitä rekrytointiongelmia. Ne muodostuvat eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Kyse on työnhakijoiden osaamisesta ja odotuksista sekä työnantajan vaatimuksista ja työpaikan ominaisuuksista, sijaintipaikasta, rekrytointikäytännöistä, toimintakulttuureista sekä koulutus- ja palvelujärjestelmistä.

Jotkut tehtävät muuttuvat läpikulkutyöpaikoiksi. Niistä hakeudutaan pois mahdollisimman nopeasti, koska työ ei tarjoa kunnon palkkaa, työaika on silppuinen tai työilmapiiri kehno.

Osa vaikeasti täytettävistä työpaikoista vaatii korkeaa osaamista eikä osaajia ole tarpeeksi. Osaajia siirtyy eläkkeelle, toisiin työtehtäviin ja heitä on vaikea rekrytoida harvemmin asutuille alueille. Työnantajilla saattaa olla huono maine tai työ on huonosti organisoitu. Työntekijälle saattaa muodostua kannustinloukku työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa.

Se, että työpaikat täyttyvät nopeasti on kaikkien etu. Yksityiset ja sektoroituneet työnvälitys- ja rekryfirmat auttavat työn ja tekijän kohtaamisessa.

Akuuttia osaajapulaa voidaan helpottaa ammatillista työvoimapoliittista koulutusta lisäämällä ja täydennyskoulutusta vahvistamalla. Ihmisten työkykyä taas voidaan parantaa paremmalla sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja työvoimapalvelujen sekä tulonsiirtojen yhteen nivomisella.

Maailman talousfoorumin mukaan nykynuorista 65 prosenttia työllistyy tehtäviin, joita ei vielä ole olemassa.

Pidemmällä välillä koko koulutuspoliittisen ajatuksen on muututtava. Nuorten on opittava lukemaan tulevaa ja hahmottamaan yhä monimutkaisempia kokonaisuuksia. Koulutuksen on onnistuttava motivoimaan yksilö elämän ikäiseen uuden oppimiseen.

Ilmiöpohjainen oppiminen on yksi keino tähän. Se on vahvasti tutkimuspohjaista oppimista, jossa opiskelija suunnittelee ja toteuttaa omaa oppimistaan. Tämä ei tarkoita yksin oppimista, vaan opettajalla on vahva ja vaativa rooli ohjaajana sekä vastuu siitä, että opiskelija oppii.

Ilmiöpohjaisessa oppimisessa motivaation syntyminen on tärkeää. Autonomian, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteet auttavat motivaation syntymisessä.

Ne ovat taitoja joita työelämässä tarvitaan. Autonomia, itsenäinen työskentely ja itsensä johtaminen ovat arkipäivää, pystyvyyden tunne auttaa ylittämään oman normisuorituksen ja vaikeuksista selviäminen on helpompaa kun kokee kuuluvansa yhteisöön.

Osaavan työvoiman riittävyys on tulevaisuudessa yksi suurimpia haasteitamme, siksi meidän on osattava enemmän ja pystyttävä auttamaan työmarkkinoille nykyistä paremmin osatyökykyisiä ihmisiä. Tässä kyse ei ole vain työntekijän jumppaamisesta työn tarpeisiin, myös työpaikkojen on muokattava työtä erilaisten ihmisten työkyvyn mukana.

Filatov vaatii terveyskeskusmaksujen korotuksien perumista

Kansanedustaja Tarja Filatovin (sd.) mukaan terveyskeskusmaksujen välimaksukaton poistaminen on peruttava.

Filatovin mukaan hallituksen esitys voi pahimmassa tapauksessa nostaa asiakasmaksuja sadoilla euroilla vuodessa.

Terveyskeskuksen lääkärikäynneistä maksetaan jatkossa maksukaton täyttymiseen saakka (683 euroa), kun aiemmin välikatto rajoitti maksun perinnän joko kolmeen käyntikertaan vuodessa (61,80 euroa) tai 41,20 euron vuosimaksuun.

– Kymmenen kertaa vuodessa lääkärillä käyvä maksaisi jatkossa asiakasmaksua 206 euroa, joka on pienituloiselle valtava summa, Filatov toteaa.

Tarja Filatov puhui maanantaina Forssassa kansanedustajakierroksella.

(Julkaistu Hämeen Sanomissa)

Terveyskeskusmaksut köyhdyttävät ikäihmisiä

Hallitus suosii yksityisiä leikkaussairaaloita ja nostaa terveyskeskuksessa usein käyvien ihmisten maksuja. Näin surullisia lakeja hallitus toi eduskuntaan kevätistuntokauden alkajaisiksi.

Aiemmin, kun hallitus toi terveydenhoitoon keskittämisesityksen, joka kielsi mm. Forssassa ja Riihimäellä anestesiaa vaativat leikkaukset, asiaa perusteltiin potilasturvallisuudella ja henkilöstön riittävyydellä.

En pitänyt keskittämisajatuksesta, mutta ajattelin, että tavoite on hyvä. Nyt hallitus on tuonut esityksen, joka sallii samat leikkaukset yksityisissä sairaaloissa. Ministeri sanoo, että tilanne on tasapuolinen yksityisiä ja julkisia toimijoita kohtaan. Minun on vaikea uskoa tätä.

Ensin vaadittiin julkista puolta ajamaan aluesairaaloiden leikkaustoiminta alas potilasturvallisuuden nimissä. Tämä oli Hämeessäkin kipeä prosessi. Nyt potilasturvallisuutta on se, että yksityiset saavat leikata samoja leikkauksia ja vielä julkisen toimijan ostamana. En enää pysy hallituksen logiikassa mukana.

Riskinä on, että henkilöstöä valuu yksityisiin leikkaussairaaloihin, koska niissä ei tarvitse päivystää. Päivystysvastuu on julkisella. Ja julkinen korjaa virheet, jos yksityisellä puolella sattuu virheitä. Tämä esimerkki kuvaa koko sotea. Kaikki muuttuu koko ajan, ei vain lakien pykälät, vaan  kielletyt ja sallitut asiat.

Terveyskeskusmaksujen välikaton poisto rokottaa paljon sairastavia

Samaan aikaan yksityistämislain kanssa eduskuntaan tuli sote-maksuja koskeva laki. On hyvä, että maksuille tulee valtakunnalliset pelisäännöt. Odotin lakia, mutta en hallituksen esittämää sisältöä.

Maksujen yhteiset pelisäännöt ovat tarpeen, mutta nyt ne leikkaavat kipeästi paljon sairastavilta.

Nyt käy niin, että esimerkiksi paljon terveyspalveluja käyttävien asiakkaiden välimaksukatto poistuu ja kustannukset nousevat. Terveyskeskuksen lääkärikäynneistä maksetaan jatkossa maksukaton täyttymiseen saakka (683 euroa) kun aiemmin välikatto rajoitti maksun perinnän joko kolmeen käyntikertaan vuodessa (61,80) tai 41,20 euron vuosimaksuun.

Vuonna 2015 terveyskeskuksiin tehtiin lähes 5 miljoonaa käyntiä. Noin miljoona käyntiä ylittivät 3 käyntikerran välikaton. Jatkossa lääkäripalveluja monta kertaa vuodessa käyttävien maksurasitus kasvaa. Eniten käyntejä asiakasta kohden on vanhimmissa ikäryhmissä.

Jos asiakkaalla olisi esimerkiksi 10 käyntikertaa lääkärissä kalenterivuoden aikana, hän maksaisi jatkossa asiakasmaksua 206 euroa. Usein terveyskeskuslääkärillä käyvän kohdalla maksuja voi kerääntyä useita satoja euroja ennen kuin maksukatto täyttyy.

Maksujen yhteiset pelisäännöt ovat tarpeen, mutta nyt ne leikkaavat kipeästi paljon sairastavilta. Tavoitteena ei todellakaan ole ollut köyhdyttää paljon sairastavia ikäihmisiä. Mutta nyt näin käy.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuksessa arvioitiin nykyisten asiakasmaksujen köyhyysvaikutuksia vuosina 2010-2018. Eniten terveydenhuollon palveluja käyttävät ja asiakasmaksuja maksavat pienituloiset ja ikääntyneet. Esimerkiksi yli 65-vuotiaiden köyhyysaste kasvaa 0,7-1,9 prosenttiyksikköä, kun maksut huomioidaan.

Ei niin pahaa ettei jotain hyvää

Esityksessä on myös myönteisiä asioita.Suun terveydenhuollon maksut kerryttävät jatkossa maksukattoa. Maksukaton seuranta siirtyy pois asiakkaalta palvelun järjestäjän vastuulle.

Alle 18-vuotiaiden kaikki terveyspalvelut säädetään maksuttomiksi. Laki noudattaa myös demarien aloitteesta ja vaatimuksesta Hämeenlinnassa käyttöön otettua linjaa eli velvoitetta maksujen alentamiseen ja perimättä jättämiseen tiukennetaan.

Lisäksi pitkäaikaisessa perhehoidossa asiakkaan käyttövaraa nostetaan ja tehostettuun palveluasumiseen säädetään vähimmäiskäyttövara. Tämä on tervetullut uudistus, vaikka käyttövara jääkin pieneksi.

Saa nähdä ehtivätkö lait käydä läpi eduskunnan säätämisprosessin, koska ne tulivat niin myöhään ja perustuslakivaliokunnankin on niistä lausuttava. Pahat kielet eduskunnassa kuiskivat, että kyseessä oli jälleen kahden kauppa, jossa kokoomus sai yksityistämislain, joka tulee voimaan, vaikka sote kaatuisikin ja keskusta puolestaan pääsi säätämään palvelumaksuista. Tiedä häntä. Politiikassa tehdään usein kompromisseja, mutta sulle mulle politiikka on kyseenalaista.

Pääradasta ja sen rahoituksesta

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.)  sanoo 8.1. Hämeen Sanomissa, että kukaan ei ole hänelle esittänyt pääradan suunnittelurahaa. Jos hän tarkoittaa lausunnollaan sitä, että liikenteenneasioista vastaava ministeri Anne Berner ( kesk.) ei ole tehnyt virallista budjettiesitystä asiasta, hän saattaa puhua totta. Jos hän tarkoittaa, että asiaa ei ole hänelle esitetty, hän puhuu muunnettua totuutta. 

Olen henkilökohtaisesti puhunut hänelle asian tärkeydestä ja keskustelussamme hän nosti esiin Turun radan.

Pääradan kapasiteetista ja Hämeenlinnan sekä Riihimäen junaliikenteestä on tehty hallitukselle useita kirjallisia kysymyksiä. Vastaukset niihin allekirjoittaa asiasta vastaava ministeri. Hämeen liitto on asiaa valtiovarainministerille ja monille muille ministereille viestinyt.

Uskon myös, että hallituspuolueiden kansanedustajat ovat asiaa viestineet, koska useampi hämäläinen ja pirkanmaalainen hallituspuolueenkin  kansanedustaja allekirjoitti Hämeen liiton ja Kanta-Hämeen kansanedustajien yhdessä valmisteleman talousarviolaoitteen. Itse olin aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja ja uusin sen budjettiäänestystä. Asia ei ole voinut mennä valtiovarainministeriltä vahingossa ohi. 

Pääradan merkitys koko Suomen taloudelle on selvä. Se on tärkeä radan varrella asuville ihmisille ja työpaikkaliikenteelle, mutta myös teollisuudelle ja tavaraliikenteelle.

Valtiovarainministeri sanoo haastattelussa, että työllisyyden vahvistaminen on keskeisin tavoite. Olen asiasta samaa mieltä. Pääradalla ja sen välityskyvyllä on merkittävä rooli työllisyyspolitiikassa.

(Julkaistu Hämeen Sanomissa)

Jopa 36% ammateista häviää seuraavan parinkymmenen vuoden kuluessa – Filatov: ”Osaaminen, koulutus ja jatkuva uuden oppiminen paras keino selviämiselle”

– Teknologinen murros ja globalisaatio ovat jo muuttaneet voimakkaasti työn kysynnän ja työvoiman tarjonnan tasapainoa. Osaavan ja korkeasti koulutetun työvoiman kysyntä on lisääntynyt, sanoo työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov puhuessaan Hämeen Ammattikorkeakoulun valmistujaisjuhlassa eilen.

– Osaaminen, koulutus ja jatkuva uuden oppiminen ovat paras keino työn murroksesta selviämiselle, Filatov kiteyttää.

Filatov toteaa, että maailma muuttuu vinhaa vauhtia digitalisaation mukanaan tuoman uuden teknologian, kuten robotisaation ja tekoälyn myötä. On arvioitu, että jopa 36% ammateista häviää seuraavan parinkymmenen vuoden kuluessa.

– Tästä ei pidä huolestua, kaikki työn muutos ei ole järisyttävää, vaan pehmeää, lähes huomaamatonta.

Työpaikoista keskimäärin 12 prosenttia kuolee ja syntyy uusina vuosittain eli yli 220 000.

Tämän lisäksi ihmiset vaihtavat työpaikkaa muista syistä. Vuosittain työpaikoilla on yli 480 000 työntekijää, lähes puoli miljoonaa ihmistä, jotka eivät olleet siellä vuotta aiemmin. Viime vuonna työhön haettiin yhteensä 640 000 henkilöä.

– Uusia ammatteja syntyy vanhojen tilalle. Maailman muuttuessa oikeanlaisesta osaamisesta on tullut yhä tärkeämpää.

Tulevaisuuden osaamistarpeet liittyvät kykyyn oppia uusia aihealueita, hallita omaa ajankäyttöä, tunnistaa oleellinen ja ajatella kriittisesti.

– Me suomalaiset pärjäämme globaalissa kilpailussa kunhan huolehdimme kunnollisesta koulutuksesta, tutkimuksesta ja niiden pohjalta syntyvistä innovaatioista, Filatov vakuuttaa.

– Koulutetut nuoret pärjäävät Suomessa hyvin. Koulutuksesta on taloudellista ja henkistä hyötyä niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. Koulutus toimii myös tasapainottajana, vakuutuksena. Silloin kun taloudessa menee huonommin, koulutetut henkilöt pärjäävät paremmin kuin kouluttautumattomat. Koulutetun ihmisen on helpompi pärjätä suhdanne-vaihtelujen aikana ja kestää työmarkkinoiden rakenteellisia muutoksia, Filatov sanoo.

Suomalaiset nuoret suhtautuvat myönteisesti oppimiseen ja koulutukseen. Nuorisobarometrin mukaan nuorista 94 prosenttia uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Nuoret kokevat yleissivistyksen arvokkaaksi, ja suurin osa kertoo opiskelevansa itselleen mieluisaa alaa.

– Suomalaisen yhteiskunnan osaamisperustassa on kiistattomia vahvuuksia. Mutta meidän on kehitettävä koulutustamme ja tutkimustamme vastaamaan myös tulevaisuuden tarpeisiin. Elinikäistä oppimista tulee rakentaa moduleihin ja räätälöidä erilaisiin tarpeisiin. Koulutuksen ei ole pakko muodostaa ehjää kokonaisuutta, vaan tarvittava täydentävä palanen riittää, Filatov muistuttaa.

Filatov kuitenkin haluaisi, että niin sanottua yhden tutkinnon politiikkaa pitäisi arvioida uudelleen. Kiinassakin yhden lapsen politiikka saattoi olla taloudellisesti viisasta, mutta synnytti sosiaalisia ongelmia. Samoin saattaa käydä, jos valtion tuki ulottuu vain yhteen tutkintoon. Ihminen on erehtyväinen ja nykyisin valintoja joudutaan tekemään varhain.

– Aina on oltava toinen mahdollisuus, myös taloudellisesti tuettu mahdollisuus toiseen tutkintoon, Filatov sanoo.

(Julkaistu Demokraatissa)