Pitkällä aikavälillä on ehdottoman tärkeää turvata työvoiman riittävyys, mutta tässä ja nyt tärkeintä on turvata työpaikkojen sekä yritysten koronakestävyyttä ja saada liikkeelle uusia investointeja sekä varautua koronan jälkeiseen nousuun.
On surullista, että aina kun työttömyys nousee ja työtä on todella vaikea löytää, osa hakee ratkaisuksi työttömyysturvan leikkauksia. Työttömyysturvan heikentäminen toki kannustaa työhön, mutta jos työtä ei ole, kannustaminen ei auta. Tässä vastasyklinen politiikka toimisi paremmin.
Jos nyt leikkaisimme sosiaaliturvaa, se heikentäisi kotimaista kysyntää ja entisestään vaikeuttaisi palvelualojen työllisyyttä. Se lisäisi epävarmuutta heissä, joita leikkaukset eivät koske. Epävarmuus taas saa ihmiset säästämään sukanvarteen ja vähentämään kulutusta.
Talouden tasapainottamiskeskustelussa asumistuki on noussut voimakkaasti esiin. Asumistukimenot ovat nousseet ja ratkaisut ovat vaikeita. Kannattaa kuitenkin muistaa, että asumistukea saavat myös eläkeläiset ja työssäkäyvät ihmiset. Näiden ihmisten joukko ei ole pieni. Ongelmallista asumisen hinnassa on se, että siellä missä on parhaat työllistymisen mahdollisuudet, asuminen on kalleinta.
Hallituksen finanssipolitiikan linja on jo kesän 2019 hallitusneuvotteluissa ankkuroitu vastasyklisen finanssipolitiikan periaatteeseen. Aktiivisella ja vastuullisella finanssipolitiikalla kyetään hillitsemään vientiteollisuuden menestyksestä riippuvaisen kansantaloutemme nousuja ja laskuja. Ajoitus on silloin talouspolitiikan päätöksenteon avain: sopeutusta tarvitaan, mutta sitä ei pidä käynnistää ennen kuin toipuminen on vauhdissa ja työllisyys saatu palautettua kasvu-uralle.
Työllisyyden kasvu on välttämätöntä, jotta hyvinvointivaltion palvelut voidaan rahoittaa. Työllisyyteen tarvitaan työvoiman kysyntää eli työpaikkojen syntymistä ja työvoiman tarjontaa. Molempia. Olemme tottuneet arvioimaan menestystämme työllisyysasteella, mutta se ei kerro kaikkea.
Työn tuottavuudella on iso merkitys ja sillä, ovatko ihmiset kokopäiväisissä työsuhteissa vai osa-aikaisissa töissä. Vähän työtä on aina parempi vaihtoehto kuin ei työtä olleenkaan, mutta vaikkapa paljon puhutun kestävyysvajeen arvioinnissa työn määrällä ja tuottavuudella on merkitystä.
Ennen koronaa työvoiman kysyntä oli voimakasta. Toissa vuonna toimipaikat hakivat töihin yli 760 000 henkeä. Valtaosa työpaikoista löysi tekijänsä, mutta sopivaa työntekijää ei löytänyt 65 000 työpaikkaa.
Pula osaavasta työvoimasta siis jarrutti uusien työpaikkojen syntyä. Tämän vuoksi on tärkeää turvata työvoiman saatavuus ja panostaa koulutukseen, jotta voimme nostaa tuottavuutta ja osaamisemme riittää kansainvälisillä markkinoilla.
Työnantajat, varsinkin pk-yritykset, hyötyisivät nykyistä runsaammasta avusta ja neuvonnasta rekrytointiprosessissa. Tämän vuoksi työvoimapalveluita on syytä vahvistaa, olipa kyse työnantajien tai työnhakijoiden palvelusta. Uusi rekrytointikokeilu on yksi väline tuen ja palvelun parantamiseen mikroyrityksille, joilla ei vielä ole ulkopuolista työvoimaa.
Uusia työpaikkoja syntyi toissa vuonna yli 330 000. Vain hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisyys kasvoi vähemmän eli 26 000 henkeä, koska työpaikkoja menetettiin. Työpaikkoja syntyi hieman enemmän pieniin kuin suuriin yrityksiin.
Osaavan työvoiman tarjonta on tärkeä osa työllisyyspolitiikkaa. Korona kuitenkin muutti työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä painoarvoa. Työttömyys on kasvanut ja osa lomautuksista uhkaa muuttua irtisanomisiksi. Työttömänä on lähes 260 000 henkeä. Työttömyydessä vuositasolla käy moninkertainen määrä. Tarjolla on osaavaa työvoimaa paljon enemmän kuin aiemmin. Pula on pikemmin työpaikoista.
Euroopan unionin koronaelvytyksessä on kyse koko alueen elpymisestä. Vähän niin kuin hyvinvointivaltiossa. Paremmin pärjäävät hyötyvät kokonaisuudesta. Suomessa kyse on siitä, että teemme oman osuutemme parhaalla mahdollisella tavalla. Yksin elpymispaketin resurssilla ei Suomi nouse, mutta Suomi nousee, kun osaamme käyttää elpymisvaroja siten, että ne houkuttelevat mahdollisimman paljon yksityistä rahaa aktiiviseen työllisyyttä vahvistaviin investointeihin.