Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan, mutta on yhä vaikeampi tietää, mikä on totta.
Lukutaito ei ole vain sitä, että osaa lukea. Se on kykyä ymmärtää ja arvioida, myös kyseenalaistaa lukemaansa. Sen perusta rakennetaan jo lapsuudessa. Lukutaito vaikuttaa koko elämään. Esimerkiksi siihen, miten selviämme opinnoistmme. Kehittyykö meille riittävä lukutaito jatka opinpoluilla peruskoulun jälkeen.
Kirjat avaavat meille uusia maailmoja. Kasvattavat sanavarastoa, kehittävät ajattelua ja auttavat ymmärtämään itseämme ja ympäröivää maailmaa.
Lapsen lukutaidon kannalta kodilla on valtava merkitys. Luetaanko kotona, näkyvätkö kirjat arjessa ja millaisen esimerkin aikuiset lukemisesta antavat, vaikuttaa lasten lukutaitoon ja intoon. Jo puoli tuntia vapaa-ajan lukemista päivässä tukee merkittävästi lukutaidon kehittymistä.
Kaikilla lapsilla ei ole samanlaisia lukemiseen kannustavaa ympäristöä kotoa. Siksi varhaiskasvatuksen, koulujen ja kirjastojen merkitys on niin suuri. Jokaisella lapsella pitäisi olla mahdollisuus löytää itseään kiinnostavaa luettavaa, aikaa ja rauhaa lukemiselle.
Kattava kirjastoverkko on yksi hienoimmista tasa-arvoteoistamme. Kirjojen ja tiedon äärelle pääsee riippumatta perheen tuloista tai taustasta.
Lukutaito on paljon enemmän kuin tekstin lukemista. Some, uutiset ja verkko tuovat eteemme valtavan määrän tietoa. Mutta kaikki lukemamme ei ole totta. Tarvitsemme kykyä ymmärtää lukemaamme, arvioida lähteitä, tunnistaa informaatiovaikuttamista ja erottaa faktat mielipiteistä ja valheista.
Lukutaito on myös demokratiataito. Se vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet meillä on oppia, osallistua yhteiskuntaan ja muodostaa omat mielipiteemme.
Tekoäly voi muuttaa myös lukutaitoamme. Hyvässä se tuo meille laajemmat mahdollisuudet perehtyä asioihin, myös vierailla meille kiellillä. Mutta se voi myös heikentää lukutaitomme.
Kannattaa kysyä itseltään, miten käy, jos lukee liikaa tekoälyn tuottamia tiivistyksiä? Alanko vältellä pitkiä tekstejä ja lukea vain tekoälyn tiivistyksiä? Kadotanko monivivahteisen tekstin yksityiskohdat, jos tyydyn yhteenvetoihin? Ulkoistanko oman ajatteluni, jos tekoäly argumentoi puolestani? Kärsiikö keskittymiskyky, heikkeneekö muisti, kun valmiiksi paketoituna saa nopeasti?
Maailmassa, jossa tieto liikkuu nopeammin kuin koskaan, hyvä ja kriittinen lukutaito on ehkä arvokkaampi taito kuin koskaan. Lukutaidon rinnalla tai sisällä tarvitsemme myös tekeälynlukutaitoa.
Lukemisen ja oivltamisen ilo kuuluu kaikille. Ja ehkä yksi parhaista asioista, joita voimme toisillemme antaa, on innostus tarttua kirjaan niin lapsena, nuorena kuin aikuisenakin.
Mikä kirja sai sinut unohtamaan muun maailman hetkeksi? Ahmimaan itsensä kannesta kanteen? Itse luin viimeksi lähes yhdeltä istumalta Gianni Sollan Ystävyyden oppimäärän. Karun kaunis.
Hyvää kansainvälistä lukutaitopäivää!