Tarja Filatov: Pätkätyöt tuovat huonosti nukutut yöt

Määräaikaisten työsuhteiden salliminen ilman perustetta on iso askel kohti epävarmempaa työelämää. Varsinkin kun irtisanomissuojaa on myös heikennetty.

Suomalainen työelämä on pitkään rakentunut tasapainolle joustavuuden ja työntekijöiden turvan välillä. Työntekijä on työsuhteessa heikompi osapuoli ja siksi kansainväliset sopimukset suojaavat työntekijää. Esimerkiksi EU:n määräaikaisdirektiivin tarkoituksena on vähentää määräaikaisten työsopimusten käyttöä.

Joustoa toki tarvitaan, jotta yritykset ovat kannattavia. Mutta tarve tulee olla perusteltu.

Tasapaino on alkanut horjua rajusti, kun Orpon-Purran hallitus on tuonut lukuisia uudistuksia tai oikeammin vanhennuksia, jotka heikentävät työntekijän asemaa.

Nykyisin määräaikainen työsopimus edellyttää perusteltua syytä, kuten sijaisuuden, projektityön tai kausiluonteisen työn. Jatkossa työnantaja voisi palkata määräaikaisesti ilman perustetta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että vakituisen työsuhteen sijaan yhä useampi työntekijä päätyy määräaikaiseksi. 

Kyse ei ole yhdentekevästä asiasta. Pätkätyöt synnyttävät pätkäelämää.

Epävarma työsuhde vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua. Asunnon ostaminen, perheen perustaminen tai jopa lomien suunnittelu voivat tuntua riskialttiilta, jos työsuhteen jatkumisesta ei ole varmuutta.

Lisäksi määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä on usein heikommassa neuvotteluasemassa. On vaikeampi tuoda esiin epäkohtia työpaikalla tai vaatia parempia ehtoja, jos pelkona on, ettei sopimusta uusita.

Muutokselle ei pystytä osoittamaan työllisyysvaikutusta. Mutta, jos vakituiset työsuhteet vähentyvät ja tilalle syntyy epävarmempia, lyhyempiä työsuhteita. Pitkällä aikavälillä tämä heikentää työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja sitoutumista. Pätkätyöt synnyttävät herkästi hetken moraalia.

Lakiesityksessä myönnetään, että se lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Tasa-arvovaltuutettu on todennut, että valtaosa raskaus- ja perhevapaa syrjinnästä liittyy määräaikaisiin työsuhteisiin. Alhaisen syntyvyyden Suomessa lakimuutos on silkkaa typeryyttä.

Muutos vaikuttaa eniten naisiin ja nuoriin ja niihin, jotka ovat vasta tulossa työmarkkinoille. Heidän asemansa on jo valmiiksi epävarmempi ja määräaikaisuuksien lisääntyminen voi lukita heidät epävarmuuden kierteeseen vuosiksi. 

Tämän tiedämme 90-luvun laman määräaikaisista työsuhteista. Erityisesti nuorten naisten kohdalla pätkätyöt kulkivat silloin työmarkkinoille tulleiden naisten taakkana myös myöhemmin.

Muutos on arvovalinta siitä, millaista työelämää Suomessa halutaan rakentaa. Erityisesti naisille ja nuorille. Haluammeko yhteiskunnan, jossa yhä useampi elää epävarmuudessa, vai sellaisen, jossa työ tarjoaa elannon, vakautta ja tulevaisuususkoa.

Tarja Filatov: Perhevapaat muuttuvat tänään - Uudistus kasvattaa vapaata ja joustavoittaa käyttöä

Parantamalla isien tasa-arvoa perheessä edistetään äitien yhdenvertaisuutta työelämässä. Suurin voittaja on kuitenkin lapsi, joka saa enemmän molempien vanhempien hoivaa ja huomiota.

Tänään astuu voimaan uusi perhevapaalaki. Uudistus lisää vanhempainvapaan päivien määrää ja joustavoittaa niiden käyttämistä.

Lain tarkoituksena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat tasaisesti molemmille vanhemmille. Tämä lisää tutkitusti yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä.

Nykyisin naiset käyttävät valtaosan vapaista. Tämä heikentää naisten työmarkkina-asemaa ja vaikuttaa toimeentuloon koko elämän ajan, jopa tuleviin eläkkeisiin.

Se että molemmat vanhemmat luovat lapseen läheisen suhteen heti alusta lähtien ja vastaavat lapsen hoivasta, auttaa lapsen ja vanhemman välisen läheisen suhteen muodostumista, millä on kauaskantoisia vaikutuksia.

Uudistus joustavoittaa perhevapaiden käyttöä. Vapaata voi käyttää aiempaa useammassa osassa tai osa-aikaisesti. Näin helpotetaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja autetaan perheitä jaksamaan arjessa. Itse olen joustosta erityisen iloinen, koska nykyjärjestelmä on jäykkä. Lisäksi laki huomioi nykyistä paremmin erilaisten perheiden tarpeet.

Uudistuksen lähtökohta on ollut perheiden ja lasten hyvinvoinnin lisääntyminen. Kaikissa perheissä ei ole syystä tai toisesta mahdollista jakaa vanhempainvapaita tasan vanhempien kesken. Tästä syystä on päädytty malliin, jossa vanhempi voi luovuttaa tietyn määrän omia vanhempainrahapäiviään esim. toisen vanhemman tai puolisonsa käyttöön. Verrattuna nykytilanteeseen perheiden asema ei luovuttamismahdollisuuden johdosta heikkene.

Lainmuutokset ovat yksi keino muuttaa maailmaa. Niillä pyritään kannustamaan ja mahdollistamaan vapaiden jakaminen tasapuolisesti ja samalla kertomaan vahvemmin tasa-arvoisesta vanhemmuudesta sekä näin osaltaan vaikuttamaan asenteisiin ja sukupuolittuneisiin käytäntöihin.

Samaan aikaan on tärkeää edistää perheystävällisyyttä työpaikoilla. Näin tuetaan työntekijöiden työssäjaksamista, työn tuloksellisuutta ja työhön sitoutumista. Perheystävälliset käytännöt ovat työnantajalle rekrytointietu. Ne lisäävät työpaikan monimuotoisuutta sekä tasa- arvoa.

Esimerkkejä perheystävällisyyden edistämisestä ovat mm. ennakoivat sijaisjärjestelyt, sairaan lapsen hoitoapu, yhteisöllinen työvuorosuunnittelu, jolloin vuorotyötä tekevällä on mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin.

Kaikki perheen eivät ole samanlaisia. Perheystävällisyydessä pitää muistaa työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu.

Faktaa muutoksista

Vanhempainpäivärahoja ovat jatkossa erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha.

Raskaana olevalle vanhemmalle maksetaan ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä. Vanhempainrahaa maksetaan yhden lapsen perusteella pääsääntöisesti yhteensä 320 arkipäivältä.

Jos lapsella on kaksi vanhempainrahaan oikeutettua vanhempaa, molemmilla vanhemmilla on oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä eli 160 vanhempainrahapäivää.

Vanhempi voi luovuttaa omasta vanhempainrahakiintiöstään enintään 63 vanhempainrahapäivää. Ne voi luovuttaa lapsen toiselle vanhemmalle, vanhemman puolisolle, joka ei ole lapsen vanhempi sekä lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle.

Osittainen vanhempainraha ja -vapaa tuo joustoa työn ja perhevapaan yhteensovittamiseen. Yksi osittainen vanhempainrahapäivä kuluttaa vanhempainrahakiintiöstä puolikkaan päivän, eli kaksi osittaisena maksettua päivärahapäivää vastaa yhtä kokonaista.

Vanhempainrahaa voi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta.

Vanhemmille voidaan maksaa vanhempainpäivärahaa samasta lapsesta yhtä aikaa enintään 18 arkipäivän ajalta. Vanhempainrahaoikeus määräytyy yleensä samoin perustein riippumatta perhemuodosta.