”Ei kulttuuri ole mikään jälkiruoka, kaunis torttu, vaan jokapäiväistä leipää. Mitä enemmän sitä on, sen helpompi meidän on elää. Taide jollain tavoin pitää meidät koossa, ilman sitä leijailisimme sinne tänne. Luulisin. (Bo Carpelan)”. Viisaasti sanottu.
Taiteella ja kulttuurilla on arvo itsessään. Lisäksi ne auttavat vaikeina aikoina käsittelemään ahdistusta, analysoimaan tapahtunutta, luomaan uutta ja tuomaan toivoa. Tarvitsemme kulttuuria juuri nyt. Ei ole yhdentekevää, miten autamme kulttuuria ylös koronakuopasta.
Korona on lisännyt yksinäisyyttä. Siksi on tuettava keinoja, joilla ihmiset erityisesti nuoret löytävät polun takaisin sosiaalisemman elämän pariin. Yli 90 prosenttia kulttuurin harrastajista on löytänyt uusia kavereita harrastuksen myötä. Vielä useampi kulttuurin harrastajista on kokenut voivansa harrastuksellaan ilahduttaa muita. Ihmiset kokevat, että harrastus on keino löytää itsestään jotain uutta.
Kyse on ihmisten hyvinvoinnista ja yhteiskunnan elinvoimasta. Kyse ei ole hyväntekeväisyydestä ja marginaali-ilmiöstä.
Valtion panostus kulttuuriin vuonna 2020 oli 1,2 miljardia euroa ja kunnat panostivat kulttuuritoimintaan noin 900 miljoonaa euroa. Kulttuuri ylti kuitenkin 13 miljardin euron tuotokseen koronasta huolimatta. Julkinen sektori puolestaan hyötyi kulttuurista yli kolme miljardia euroa.
Kulttuurin ja taiteen potentiaali on otettava tosissaan, koska juuri se voi auttaa meitä toipumaan aikamme viheliäisistä kriiseistä ja luomaan toivoa. Kannattaa muistaa, että tieteen alojen Nobel-palkinnon saajat ovat olleet keskimäärin aktiivisempia taiteen harrastajia kuin ihmiset tai tieteentekijät keskimäärin. Ei ehkä sattumaa.
Lapsilla ja nuorilla ohjattu kulttuurin harrastaminen on vahvistanut luovaa ja kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä ja päättelytaitoja. Strategiset taidot ja päätöksentekokyky ovat kehittyneet. Esimerkiksi teatteriharrastus on parantanut luku- ja kirjoitustaitoa sekä musiikki matemaattisia taitoja. Panostamalla kulttuuriin vahvistamme sivutuotteena juuri niitä taitoja, jotka koulussa tällä hetkellä puhuttavat.
Kanadalaisen tutkimuksen mukaan 90 prosenttia vanhemmista näki, että taiteen käyttäminen opetuksessa auttoi lapsia motivoitumaan oppimiseen. Ei huono tulos ollenkaan.
Taide on arvokasta ihmiseksi kasvamisessa, koska se vahvistaa positiivista käyttäytymistä, empatiaa, kärsivällisyyttä, toisten arvostamista ja tarpeiden huomioimista, keskittymiskykyä, itseluottamusta, elämänhallintaa jne.
Taide tuo terveyttä. Kliinisissä olosuhteissa on huomattu, että taide ja taiteellinen toiminta parantaa hoitotuloksia, vähentää fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jopa vähentää rauhoittavien lääkkeiden sekä kipu- ja unilääkkeiden tarvetta.
Iso-Britanniassa tehty tutkimus osoittaa, että museoissa käyminen, taiteisiin osallistuminen ja taiteen kokeminen on positiivisessa yhteydessä on onnellisuuteen ja koettuun terveyteen. Siellä jopa määrätään lääkkeeksi krooniseen kipuun ja lieviin mielenterveyden häiriöihin osallistavaa taidetta.
Entäpä jos seuraavassa hallitusohjelmassa nostettaisiin kulttuuri ja taide sille kuuluvaan arvoon. Panostettaisiin kunnolla, jotta ihminen pelastuu. Ihminen ilman kulttuuria ei ole ihminen. Kulttuuri todella pitää koossa.
(Julkaistu Toinen Näytös -lehdessä)