työmarkkinatuki

Tarja Filatov: Liian sairas työhön, liian terve eläkkeelle

Liian terve työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta liian sairas päästäkseen työhön. Luulen, että moni pitkään työttömänä ollut kokee, että työelämän vaatimukset ovat liian kovia omaan toimintakykyyn nähden. Samalla kokee tippuvansa järjestelmien väliin. 

Palvelut tulevat liian usein sosialiturvaetuuden mukaisesti, ei työttömän ihmisen tarpeen mukaan. Lisäksi palveluita ylipäätään on liian heikosti tarjolla ja yhteiskunnan velvoite tarjota työllistymistä edistäviä palveluita on melko ohut. 

Olin tänään paneelissa, jossa käsiteltiin työttömien tosiasiallista työkyvyttömyyttä. 

Ollessani työministerinä tämä problematiikka tuli liiankin tutuksi. Olin mukana erään työllisyyshankkeen tilaisuudessa, jossa asiakkaista suurempi osa kuoli hankkeen aikana kuin työllistyi. Tämä julma esimerkki kertoi siitä, kuinka heikossa terveydellisessä kunnossa olevia ihmisiä yritettiin työllistää.

Rakensimme silloin työttömien terveystarkastukset ja ns. ELMA-mallin, jolla autettiin työtöntä selvittämään, olisiko hänellä oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Monella oli. 

Työvoiman monialainen palvelu syntyi tuolloin: työvoimapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Kelan kuntoutustuet tuotiin yhteen. 

Teimmepä myös kertaratkaisun, jonka avulla pitkään työttömänä olleet ikääntyneet työttömät saivat oikeuden eläkkeeseen ilman työkyvyttömyyteen liittyvää diagnoosia. Nämä kaikki mallit on sittemmin purettu. Ja tuntuu, että historia toistaa itseään. Nyt puhutaan samoista välineistä jälleen. 

Olivatpa tämän ajan välineet mitä tahansa, niiden on tunnistettava asiakkaiden moninaisuus ja hyväksyttävä tulosten vaihtelevuus. 

Nykyisissä massatyöttömyyden oloissa ihmisiä ei ehditä auttaa riittävästi, ikääntyneiden työllisyysaste on parantunut paljon, mutta samalla ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. 

Työttömyysturvalta odotetaan yhä kaikkien ihmisten työllistyvän avoimille työmarkkinoille, vaikka joukossa on paljon ihmisiä, joiden kohdalla tervehtyminen, kuntoutuminen ja elämän hallinnan saavuttaminen pitäisi olla ensisijaisia tavoitteita. Työllistyminen sitten seuraavalla portaalla. Kannustekeskustelu tunnistaa vain työllistymisen ja entistä enemmän kokoaikatyöllistymisen, ei muita tavoitteita. 

Työmarkkinatuki, nyttemmin yleistuki, pitää sisällään monenkuntoisia  ihmisiä, hallituksen toimeentulotukiuudistuksen jälkeen yhä enemmän myös kokoaikatyöhön tai ylipäätään työhön kykenemättömiä ihmisiä. Mutta yhteiskunta hyväksyy vain yhden päämäärän työllistymisen. 

Olisi jo aika tunnustaa, että kaikkien kohdalla ensisijainen tavoite ei ole avoimille työmarkkinoille sijoittuminen, vaan terveyteen ja työkykyyn liittyvät tavoitteet. Tämä toimintakykyyn liittyvät tavoitteet pitäisi myös hyväksyä tuloksiksi.

Suomessa on totuttu siihen, että työntekijää ”jumpataan”, jotta hän sopisi tarjolla oleviin työpaikkoihin. Ihmistä yritetään muokata työhön sopivaksi, vaikka yhtä lailla työtä pitää räätälöidä ihmiselle sopivaksi. Kaikki eivät pärjää kilpailluilla avoimilla työmarkkinoilla, mutta heillä voi silti olla paljon annettavaa hyvinvointivaltiolle. Siksi välityömarkkinat kannattaa elvyttää. Niiden avulla voidaan tukea sotepalveluita ja tuoda ihmisille merkityksellistä tekemistä ja pitää ihmiset paremmin osallisina.

Tarja Filatov: Yrittäjien oikeutta saada työmarkkinatukea jatkettava

Pahentuneen koronatilanteen ja etätyösuositusten vuoksi on syytä pikaisesti jatkaa yrittäjien helpotettua pääsyä työmarkkinatuen piiriin.

Yrittäjällä on ollut koronan vuoksi väliaikaisesti oikeus Kelan maksamaan työmarkkinatukeen, jos päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai tulot ovat vähentyneet koronaepidemian vuoksi.

Alkuvuonna 2021 arviolta noin 30 000 eri henkilöä on saanut työ- ja elinkeinotoimistolta työvoimapoliittisen lausunnon yrittäjän työmarkkinatuesta. Kansaneläkelaitoksen tietojen mukaan alkuvuonna 2021 yrittäjien työmarkkinatuen saajia on ollut keskimäärin noin 22 500 henkilöä kuukaudessa.

Jos tuen saajien määrä olisi samalla tasolla jatkossa, niin uudistuksen kustannusvaikutus on hieman alle 50 miljoonaa euroa kolmessa kuukaudessa. Kustannuksiin vaikuttaa se, kuinka paljon tuen saajia on ja kuinka paljon yritystuloa heille kertyy.

Yrittäjien työmarkkinatuesta aiheutuvien kustannusten arviointi on vaikeaa. Jos yrittäjä päätyy lopettamaan koko yritystoiminnan, hänellä voisi tällä perusteella olla oikeus työttömyysetuuteen työttömyysturvalain toistaiseksi voimassa olevien säännösten perusteella. Tässä vaihtoehdossa työttömyydestä aiheutuvat kustannukset olisivat suurempia ja yritystoiminnan käynnistäminen myöhemmin voi olla hankalampaa, mikä voisi osaltaan pitkittää työttömyyttä.

Poikkeusaikana tukea on voinut saada yritysmuodosta riippumatta eikä yritystoimintaa ole tarvinnut lopettaa. Nyt erityissäännös on päättymässä. Jatkossa yrittäjällä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen, jos yritystoiminta on edelleen käynnissä.

Hallitus päätti koronajouston lopettamisesta tilanteessa, jossa epidemia näytti hellittävän. Nyt tilanne on toinen. On syytä käynnistää pikaisesti valmistelu poikkeuksen jatkamisesta, jotta koronan kurittamat yksinyrittäjät eivät joudu kohtuuttomaan tilanteeseen. Koronajousto on auttanut monia yksinyrittäjiä vaikean ajan yli.

Jos jousto loppuu, moni pienillä tuloilla elävä yrittäjä joutuu lopettamaan yrityksensä saadakseen työmarkkinatukea, koska muuta vaihtoehtoa toimeentulolle ei ole. Tämä ei ole viisasta, jos yrittäjä normaalioloissa pystyy elättämään itsensä.